Ulkosuomalaisparlamentti

Ajankohtaista

Ulkosuomalaisparlamentti on myös Facebookissa. USP:n 20-vuotisjuhlaistunnolla on Facebookissa oma tapahtumasivunsa USP:n juhlaistunto.

Muistathan, että Suomi-Seuran neuvontapalvelut ja oppaat ovat avuksi kun olet muuttamassa maasta, paluumuutat Suomeen tai haluat neuvoja vaikka eläkkeesi verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisää Suomi-Seuran kotisivuilta!

Suomi-Seuran blogi Kotisi Maailmalla käsittelee ajankohtaisia asioita Suomesta ja Suomi-Seurasta, kiinnostavia ihmisiä ja tunnelmia meiltä ja muualta, ja jakaa tiedonjyviä taustoineen. Tervetuloa jättämään kommentteja ja terveisiä!
  → Jaa blogi ystävälle? Suora osoite: http://suomiseurary.wordpress.com/
  → Suomi-Seuran kotisivun kautta: www.suomi-seura.fi > Kotisi maailmalla.

Mitä ulkosuomalaisia kiinnostavia internet-linkkejä kaipaat näiden keräämiemme joukkoon? Onko sinulla suosikkia ulkosuomalaisten blogien joukossa? Kerro vaikka sähköpostitse.


KIRJEÄÄNESTYS TULEE

Kirjeäänestys tulee

Kuva: Oikeusministeriö, tiedote 19.9.2017: Kirjeäänestys ulkomailla esitetään mahdollistettavaksi vaaleissa

Hallitus antoi 19.9.2017 esityksen eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta! Lakiesitys kirjeäänestyksen mahdollistamiseksi ulkomailla kansallisissa vaaleissa menee nyt eduskunnan käsittelyyn. Tasavallan presidentti vahvistaisi lain maaliskuun 2018 paikkeilla. Kirjeäänestys tulisi käyttöön huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista alkaen.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry ovat kampanjoineet sen puolesta 17 vuoden ajan.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaa merkittävästi mahdollisuutta äänestää, joka voi olla ulkomailla asuville ja siellä vaalien aikaan oleskeleville äänioikeutetuille hankalaa ja kallista pitkien matkojen ja matkakustannusten takia. Oikeus äänestää kirjeitse koskisi ulkosuomalaisia äänioikeutettuja ja niitä Suomessa vakituisesti asuvia äänioikeutettuja jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää, eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän. Edelleen voisi vapaasti päättää, äänestääkö kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan.

Odotamme äänestysaktiivisuuden nousevan Suomessa merkittävästi. Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja on 242 096 (2015) eli 5,4 % äänestäjäkunnasta mikä vastaa ruotsia äidinkielenään puhuvien äänioikeutettujen määrää.

Ulkosuomalaisparlamentti esittää päätöslauselmassaan 2/2017, että Suomen valtio järjestää kirjeäänestyksestä tehokkaan ja selkokielisen tiedotuskampanjan hyödyntäen koti- ja ulkomaista mediaa monikanavaisesti. Tietoa tulisi jakaa myös ulkosuomalaisyhteisöille jotka voivat välittää tietoa jäsenilleen.

Katso myös:
Suomi-Seura ry:n tiedote 19.9.2017


Puhemiehistön syyskokous 2017

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu Helsinkiin Syyskokoukseensa torstaina ja perjantaina 28. - 29. syyskuuta.

Kokous on uuden, kesäkuun 2017 istunnon vahvistaman eli USP:n alueiden valitsemien alueen edustajien ensimmäinen. Puhemiehistön jäsenten esittelyt löytyvät osiosta Ulkosuomalaisparlamentin alueet

Syyskokouksen ohjelman edunajon kohteina ovat mm. ulkosuomalaisparlamentin asema, Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosille 2017-2021, kirjeäänestys, lasten ja nuorten kielen ja kulttuurin opetus maailmalla kuten Suomi-koulut ja perusopetusta maailmalla antavat koulut.

USP:n asemasta ja muista ajankohtaisista ulkosuomalaisasioista keskustellaan pääministeri Juha Sipilän valtosihteeri Paula Lehtomäen kanssa. Lehtomäki on myös Suomi 100 -hankkeen hallituksen puheenjohtaja.

Esittäytymisvierailulla Kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terhon luona puhemiehistö valottaa USP:n 20 vuotta ulkosuomalaisjärjestöjen yhteistyöfoorumina ja ratkaisuja tarjoavana keskustelukanavana Suomen päättäjien ja ulkosuomalaisten välillä - Suomi-Seura ry:n tuella, joka on 90 vuotta tarjonnut ulkosuomalaisille neuvontapalveluja, viestintää ja edunvalvontaa.

Merkittäville kirjoitetun ja sähköisen median edustajille isännöidään Mediapäiväkahvit, jolloin pohditaan, miten saada kirjoittava media kiinnostumaan ulkosuomalaisista, mitä ulkosuomalaisuus merkitsee ja mitä meiltä toivottaisiin.

Lisäksi puhemiehistö pitää eduskunnassa 29.9. klo 8.30 - 9.30 (kts. juliste alla) avoimen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden Missä ovat ulkosuomalaiset valtion budjetissa? Aamukahveilla yhdessä kansanedustajien, heidän avustajiensa ja muiden kiinnostuneiden kanssa etsitään valtion vuoden 2018 talousarviosta mm. ulkosuomalaisparlamentti, kirjeäänestys ulkosuomalaisille kansallisissa vaaleissa ja Suomi-koulut sekä perusopetusta maailmalla antavat koulut. Eduskuntaryhmiltä on pyydetty lyhyet kommenttipuheenvuorot.

TERVETULOA KANSSAMME EDUSKUNTAAN 29.9. KLO 8.30 - 9.30:

Eduskunnan tiedotustilaisuus

Tapahtuman tiedote eduskuntatiedotuksen sivulla

Päätöslauselmat 2017

Ulkosuomalaisparlamentin 9. istunnon, 20-vuotisjuhlaistunnon 16.-17.6.2017 hyväksymät päätöslauselmat (56 kappaletta) löytyvät kotisivujen aloitussivulta sekä täältä: Toiminta > Päätöslauselmat 2017


LAKI KIRJEÄÄNESTYKSESTÄ LAUSUNNOLLE

Oikeusministeriö on valmistellut hallituksen esityksen eduskunnalle vaalilain muuttamisesta. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Esityksen mukaan vaalilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut (ulkosuomalaiset) ja vaalien aikaan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saisivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaisi merkittävästi monien ulkosuomalaisten ja ulkomailla muutoin oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää. Kirjeäänestyksen käyttöönotto ei poistaisi voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta äänestää ennakkoon ulkomailla edustustoissa ja niiden toimipaikoissa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2018. Tällöin ulkosuomalaiset voivat äänestää kirjeitse jo eduskuntavaaleissa huhtikuussa vuonna 2019.

Ulkosuomalaisparlamentti ja sen sihteeristö Suomi-Seura ry. ovat saaneet lausuntopyynnön. Lausuntokierros jatkuu maaliskuun 2017 puoliväliin. Tämän jälkeen annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Ulkosuomalaisparlamentti julkaisi asiasta lehdistötiedotteen 15.4.2016. Syksyllä 2014 USP antoi yhdessä Suomi-Seuran kanssa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksen kirjeäänestyksen toteuttamisesta ja Ruotsin mallista. Kirjeäänestyslakiesitys on merkittävä äänestysvilkkautta tukeva askel. Kirjeäänestys on jossakin muodossa voimassa jopa 44 maassa ympäri maailmaa. Ruotsi antoi kansalaisilleen oikeuden äänestää kirjeitse ulkomailla vuonna 2006. Ulkosuomalaisparlamentti on toivonut kirjeäänestysoikeutta ulkosuomalaisille yli 15 vuoden ajan.

Ulkosuomalaiset ansaitsevat oman liputuspäivänsä

TIEDOTUSVÄLINEILLE 21.2.2017

Ruotsissa asuvilla suomalaisilla on jo oma merkkipäivänsä kalenterissa, mutta Suomessa ulkosuomalaisten merkitystä ei ole vastaavalla tavalla huomioitu, kirjoittaa Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg. - "Maailmalla asuvat suomalaiset tekevät suomalaisuutta tunnetuksi ja muokkaavat positiivista Suomi-kuvaa: he ovat ansainneet oman liputuspäivänsä. Liputuspäivä olisi kunnianosoitus ulkosuomalaisten tekemälle vapaaehtoistyölle sekä symboloisi kaikkien suomalaisten yhteenkuuluvuutta - asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi se sopisi täydellisesti juhlavuoden ”Yhdessä”-teemaan. Vuonna 2017 on korkea aika nostaa lippu salkoon maailmalla olevien sukulaistemme, ystäviemme, tuttujen ja myös tuntemattomien suomalaisuuden lähettiläiden kunniaksi."

Artikkelin lukeaksesi, klikkaa otsikkoa.

* * *
Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.


KAKSOISKANSALAISUUS ON TÄRKEÄ MAHDOLLISUUS ULKOSUOMALAISILLE

KANNANOTTO 13.2.2017


Suomi-Seuran johtokunta käsitteli kokouksessaan maanantaina 13.2.2017 kaksoiskansalaisuutta koskevaa keskustelua ja antoi sitä koskevan kannanoton:

1) Ensinnäkin Suomi-Seuralla ja ulkosuomalaisparlamentilla oli tärkeä rooli, kun kaksoiskansalaisuutta koskeva keskustelu Suomessa alkoi. Itse asiassa ensimmäisessä kokouksessaan vuonna 1997 parlamentti otti tehtäväkseen kaksoiskansalaisuuden toteuttamisen lainsäädännön kautta. Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Kalevi Sorsa puhui parlamentin ensimmäisessä kokouksessa kaksoiskansalaisuuden puolesta. Suomi-Seuran järjestämässä allekirjoituskampanjassa vuonna 2000 kaksoiskansalaisuuden toteutumisen puolesta allekirjoitti 25 700 ulkosuomalaista 51 maasta.

2) Toiseksi johtokunta muistutti niistä tavoitteista, joita kaksoiskansalaisuuteen liitettiin. Tarkoituksena oli ensimmäiseksi edesauttaa Suomesta muuttaneita ulkosuomalaisia, joiden yhteyden säilyttäminen Suomeen oli ollut julkisen vallan tavoitteena itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Hallituksen lakiesityksessäkin tämä muistettiin: "Ehdotuksella pyritään auttamaan Suomen ulkopuolella asuvia Suomen kansalaisia säilyttämään yhteytensä Suomeen ja helpottamaan mahdollista Suomeen paluuta", todettiin lakiesityksessä. Käytännössä on havaittu, että monia Suomen kansalaisia kaksoiskansalaisuus on auttanut heidän käytännön elämässään.

Tämä tausta olisi syytä muistaa keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta. Mihinkään radikaaleihin uusiin arvioihin ei Suomi-Seuran johtokunnan mielestä ole tarvetta. Kaksoiskansalaisuus on ollut tärkeä mahdollisuus ulkosuomalaisille, jotka haluavat pitää yllä kulttuurista ja henkistä yhteyttä Suomeen. Heitä on tällä hetkellä jopa 1 600 000. Suomelle sillä on suuri merkitys, jos yhteyttä halutaan yllä pitää. Tämän yhteyden käytännön toteuttajana toimii Suomi-Seura.

Toinen asia on, että kaksoiskansalaisuus on kiinnostanut odotettua suuremmassa määrässä Suomeen muuttaneita siirtolaisia ja pakolaistaustaisia ihmisiä. Tämäkin loppujen lopuksi toimii Suomen hyväksi. Vaikka turvallisuusriskit on nähtävä, on ymmärrettävä myös, että niiden valvonta tapahtuu pääsääntöisesti muita teitä. Jopa pelkän Suomen kansalaisuuden omaavat ihmiset joutuvat turvallisuuskontrolliin hakiessaan tehtäviä, jotka sivuavat valtion turvallisuutta.

Suomi-Seuran johtokunta totesi, ettei kaksoiskansalaisuuslainsäädäntö tarvitse mitään radikaaleja muutoksia. Se palvelee hyvin Suomea kansainvälistyvässä ympäristössä. Sen radikaali muutos saattaisi pikemmin merkitä lapsen heittämistä pesuveden mukana.

***
Lisätietoja: Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta, puh. 050 5212906, jarmo.virmavirta@welho.com, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg puh. 09 6841 1210, tina.strandberg@suomi-seura.fi ja ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Sini Castrén puh. 09 6841 1210 sini.castren@suomi-seura.fi

Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.


YLEN MAARAJAT POISTUVAT SUOMALAISILTA EU:SSA

Euroopan Unionin alueella voi pian katsoa kaikkia netissä olevia ohjelmia maan rajoista riippumatta. Tämä koskee myös Yle Areenan ohjelmia, joita voidaan vuoden 2018 alusta katsoa kaikkialla Euroopassa. "Uudistuksen jälkeen Areenan ohjelmia voi katsella EU-maissa, kunhan on tunnistautunut palvelussa Suomen kansalaiseksi. Tunnistautuminen tapahtuu Yle-tunnuksella, jota päivitetään vastaamaan tarpeita", tiedotti Yle 9.2.2017. Yle Areenan Suomi 100 -ohjelmat ovat jo pääsääntöisesti katseltavissa Suomen ulkopuolella.

Parannus on osaa laajempaa eurooppalaisten yhteisten digimarkkinoiden luontia. Parannus mahdollistaa sen, että vahvan tunnisteen takana oleva ohjelmasisältö voi oletettavasti astuessaan voimaan vuoden 2018 alusta kulkea maan rajojen yli silloinkin kun kyse on valtion palvelusta veroa maksavista kansalaisista (Yle-vero). Päätös avaa copyright-suojatut materiaalit, tai verkkosisällöt, todistettavasti EU:n jäsenvaltioissa asuville kuluttajille (kansalaisille). Myös kaupallisia nettipalveluja voi pian käyttää vapaasti EU:n alueella.

Ulkosuomalaisparlamentti kiinnittää jatkuvasti huomiota TV-ohjelmien saatavuuteen Suomesta, ja ulkosuomalaisten mahdollisuuteen seurata suomalaista mediaa.

Yleisradiota on kehotettu jatkamaan Ruotsiin suunnattua ohjelmatarjontaa ja huolehtimaan sen monipuolisuudesta, sekä suomen- ja ruotsinkielisen ohjelmiston tasapuolisuudesta, eli kehittämään TV Finlandin ja Yle Areenan tarjontaa niin, että entistä useammat ohjelmat olisivat Suomen ulkopuolella katsottavissa. - Liikenne- ja viestintäministeriötä on kehotettu selvittämään, miten ulkosuomalaisille tarjotaan suomalaisia viestintäpalveluita ja selvittämään Ylen ohjelmien saatavuus eri puolilla maailmaa, ja miten ulkosuomalaisille suunnattua viestintää kehitetään. Lisäksi LVM:tä on kehotettu esittämään Ylelle tai jollekin muulle toimijalle ulkosuomalaisille suunnatun kanavan perustamista.


USP:n ASEMAN VIRALLISTAMINEN

Ulkosuomalaisparlamentille (USP) on perustamisvuodestaan 1997 lähtien kehittynyt vakiintunut ja arvostettu, vaan ei virallistettu, asema ulkosuomalaisten yhteisenä äänitorvena Suomen viranomaisiin ja lainsäätäjiin päin. USP vahvistaa sihteeristönään toimivan palvelu- ja neuvontajärjestön Suomi-Seura ry:n asemaa ulkosuomalaisten edunvalvojana. USP:n toiminnassa on mukana tänään 512 parlamentin säännöt vahvistanutta järjestöä, 38 maasta.

Kuuntele ja lue: ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta USP:n aseman virallistamisesta, Ruotsin Radion suomenkielisen radion Sisuradion Helsingin-kirjeenvaihtaja Katri Nisulan HAASTATTELUSSA

Jutun voi kuunnella aukeavan sivun nuolta klikkaamalla. Radion käyttämä kuva on USP:n puhemiehistön Syyskokouksen tapaamisesta sisäministeri Paula Risikon kanssa (20.10.2016), toinen kuva edellisestä, vuoden 2015 istunnosta.

Katso myös: ulkosuomalaisparlamentin vuoden 2015 USP:n asemaa koskeva päätöslauselma


Ulkosuomalaisparlamentin virallistaminen hyvä satavuotislahja ulkosuomalaisille

TIEDOTUSVÄLINEILLE
JULKAISUVAPAA HETI 12.1.2017

Ulkosuomalaisparlamentin aseman virallistaminen olisi hyvä satavuotislahja ulkosuomalaisille, kirjoittaa Suomi-Seuran puheenjohtaja ja USP:n puhemies Jarmo Virmavirta.

Artikkelin lukeaksesi, klikkaa otsikkoa.

Saatekirje Ulkosuomalaisparlamentin merkitys ja toiminnan turvaaminen:
2017 Saatekirje ulkosuomalaisparlamentista


USP:n 20-vuotisjuhlaistuntoon siivittää Suomi 100 Maailmalla -KONSERTTI

20-vuotisjuhlaistuntoa edeltävänä iltana, torstaina:
15.6.2017 klo 18:00 – 20:30
Konserttisali, Musiikkitalo, Helsinki

Ainutlaatuinen konsertti esittelee ulkosuomalaista osaamista ja tarjoaa monipuolisen musiikillisen elämyksen. Konsertissa esiintyvät:

- Uusikuu-yhtye (Iso-Britannia, Saksa) ja Justice in Motion -tanssiteatteri (Iso-Britannia) - www.uusikuu.com / www.justiceinmotion.co.uk
- sopraano Maria Männistö (USA) ja ohjaaja Benjamin Mosse (USA) - www.hamara-twilight.com, www.mariamannisto.com
- huilutaiteilija Ulla Suokko (Peru) - www.ullasuokko.com
- jazzpianisti Karri Luhtala (Italia) - www.karriluhtala.com
- Surunmaa-yhtye (Ruotsi) - Facebook: Surunmaa
- laulajalegenda Eino Grön (USA/Suomi) www.einogron.fi

Löydät konserttiohjelman Musiikkitalon sivuilta TÄSTÄ ja konserttiliput voi sitä kautta ostaa Ticketmasterilta (myös luottokortilla) (www.musiikkitalo.fi).

Konsertista kannattaa jo laittaa sana kiertämään sukulaisille ja ystäville Suomessa ja maailmalla! Seuratkaa myös Suomi-Seuran kotisivuja www.suomi-seura.fi ja Facebook-sivua Suomi-Seura ry tammikuusta 2017 alkaen. Tervetuloa konserttiin!


Nuorison matka-avustus istuntoon osallistumiseen

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoon Helsinkiin 16. - 17.6.2017 tuleville nuorille myönnetään ylimääräinen matka-avustus. Kaukomailta tulevat korkeintaan 30-vuotiaat voivat saada 500 euron, Pohjoismaista, Baltiasta tai Venäjältä tulevat 100 euron ja muualta Euroopasta tulevat 300 euron matka-avustuksen.

Avustusta voi hakea 28.2.2017 asti. Päätöksistä tiedotetaan maaliskuun loppuun mennessä. Edellytyksenä avustuksen saamiselle on, että nuori edustaa istunnossa ulkosuomalaisjärjestöä. Jaettavien apurahojen kokonaismäärä on rajoitettu, joten yhteisöjen äänivaltaiset edustajat ovat etusijalla.

Avustuksen hakulomake on alla ja osoitteessa www.suomi-seura.fi. Se löytyy myöhemmin myös kotisivujen kohdasta > Istunto 2017. Anomuksen voi tehdä matkustaja tai hänen järjestönsä nimetyn matkustajan puolesta. Anomusten postitus ja tiedustelut: Hanne Selin, hanne.selin@suomi-seura.fi, +358-9-6841 2137.
2017_hakulomakenuorisomatka


Istuntokutsut matkalla

Kutsut ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistuntoon Helsingissä 16. – 17.6.2017 ovat lähteneet kaikkialle maailmaan 39 maahan yhteensä 517 toiminnassa mukana olevalle ulkosuomalaisyhteisölle.

Tervetuloa! Nähdään Helsingissä!

Lisätietoa istunnosta, siihen ilmoittautumisesta (yhteisöjen viimeinen päivä 16.3.2017), ja aloitteiden teosta: katso kohta Istunto 2017. Parlamenttisihteeri kertoo mielellään lisää, myös ulkosuomalaisparlamentin toimintaan mukaan tulosta, ja vastaanottaa yhteysosoitteiden päivitykset: sini.castren@suomi-seura.fi, puh. +358-(0)9-684 1210


Lippu korkealle!

- kysely ulkosuomalaisten liputuskäytännöistä

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden, Suomi-Seuran 90-vuotisjuhlavuoden ja ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haluamme kartoittaa maailmalla asuvien suomalaisten liputuskäytäntöjä. Mitä Suomen lippu ja liputus teille merkitsee? Missä ja miten mieluiten liputatte? Kuinka tärkeäksi koette, että ulkosuomalaisuudelle olisi oma liputuspäivänsä? Näitä kysymme tässä sähköisessä kyselyssä, johon voit vastata aina (pidennetty aika) helmikuun 2017 loppuun.

Avaa kysely tästä linkistä
tai täältä: www.suomi-seura.fi
Kiitos etukäteen vastauksestanne!

Kyselyn voi ladata tästä pdf-tiedostona: tulosta, täytä ja postita se kirjeitse, tai lähetä se skannattuna sähköpostin liitteenä osoitteeseen info@usp.fi:
Lippu_korkealle_Hissa_flaggan_Hoist_the_flag

Tiesitkö että:
Suomen lippuja (pöytälippuja, eri mittaisia salkolippuja), isännänviirejä, pinssejä jne. voi tilata Suomi-Seuran tuotevälityksestä


Presidentin itsenäisyyspäivätervehdys 2016

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille
Suomen 99. itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2016.

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

2016 Tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille

Itsenäisyyspäivän 6.12.2016 juhlavastaanoton kuva: presidentti Sauli Niinistö ja puoliso Jenni Haukio


Ulkosuomalaisuuden liputuspäivä 5. elokuuta

Ulkosuomalaiset ovat toivoneet liputuspäivää ulkosuomalaisuudelle parlamentti-istunnon päätöslauselmin (34/2015; 29/2012). Ulkosuomalaisuuden merkkipäivä 5. elokuuta olisi myös osoitettu lipun symbolilla vapaaehtoiseksi liputuspäiväksi almanakassa ja Valtiokalenterissa.

Maamme omaleimaisuus ja kansainvälisyys juontuu maastamuutosta ja paluumuutosta. Tunnemme kaikki, tai olemme itse, joko tulevia, nykyisiä tai entisiä ulkosuomalaisia. Ulkosuomalaisuus ansaitsee oman merkkipäivänsä, joka sitoo kansakuntaa yhteen, maan rajoista riippumatta. Ulkosuomalaisuuden päivän sanoma on, että suomalaiset yhdessä muodostavat maailmanlaajuisen verkoston.

Liputtakaamme 5.8. yhdessä ulkosuomalaisuuden päiväksi, 100-vuotiaan Suomen kunniaksi vuonna 2017 (20-vuotiaan ulkosuomalaisparlamentin perustamispäivänä)! Ulkosuomalaisuuden merkkipäivää edistetään kannustamalla liputustavan käyttöönottoon maailmalla ja Suomessa!

Jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla aina, kun hän näkee liputuksen aiheelliseksi. Liputus aloitetaan aamulla klo 8 ja lopetetaan auringon laskiessa, kesällä viimeistään klo 21.

Suomessa on kuusi virallista liputuspäivää, vaalipäivien ja presidentin toimeenastumispäivän lisäksi. Muita eli ns. vakiintuneita liputuspäiviä on 13. Otollisena, kesäisenä liputuskuukautena elokuussa ei Suomen kalenterissa ole ainuttakaan liputuspäivää. Suomen lippu on kaunis katsella. Liputtamalla 5.8. kodeissa, kouluissa ja järjestöissä, voimme me ulkosuomalaiset ja Suomessa asuvat liputtaa ulkosuomalaisuuden päivän yhdessä meille kaikille.


Ulkosuomalaisparlamentin käsikirja päivitetty

Ulkosuomalaisparlamentin käsikirja on päivitetty.

Käsikirjan kirjoitti alun perin varapuhemies Veli J. Ylänkö, Kanada, vuonna 2002. Käsikirjaa muokattiin 6. istunnon jälkeen vuonna 2010, ja tammikuussa 2013. Uusin päivitys on syyskuulta 2016. Muutokset ja lisäykset on tehty niin, että ne on helppo jäljittää. Liitteisiin on lisätty neljän ulkosuomalaisparlamentin alueen omat ohjesäännöt.

Lue ja lataa päivitys tästä: USP_kasikirja_2016


HENKILÖKORTTI JATKOSSA SUOMEN EDUSTUSTOISTA

(päivitetty 4.1.2017)

Vuoden 2017 alusta eli 1.1.2017 lähtien ulkosuomalaisten asema parani, kun ulkoasiainministeriö laajensi Suomen kansalaisen henkilökorttien myöntöoikeuden kaikkiin Suomen edustustoihin, jotka myöntävät passeja - samalla kun Suomen poliisin lisäksi henkilökortteja saavat ensimmäistä kertaa myöntää lisäksi myös Suomen ulkomaan edustustot. Aiemman, syksyn 2016 tilanteen mukaan myöntöoikeus olisi rajoittunut Euroopassa toimiviin Suomen ulkomaan edustustoihin eli alueella jolla henkilökortti käy matkustusasiakirjana (EU:n jäsenvaltioissa, Schengen-sopimusta noudattavissa maissa).

Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ei tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja se, että hän on jonkin Pohjoismaan kansalainen.

Suomen poliisi perii henkilökortista 54 €. Edustustojen perimä 90 € on hieman alle kustannusvastaava hinta. Vuoden 2017 aikana odotetaan, että kuitenkin henkilökortin saisi edustustoista 50 % halvemmalla, jos sen hakee yhtä aikaa passin kanssa. Alennus riippuu siitä, laajeneeko Poliisin palveluvalikoima passin ja henkilökortin samanaikaisella haulla.

Toinen uudistus on, että samalla henkilökortin hakuprosessi muuttuu passin tavoin sähköiseksi! Henkilökortin hakuprosessia joustavoitetaan vastaavalla tavalla kuin passin osalta on jo tehty. Hakemuksen voi edelleen laittaa vireille henkilökohtaisesti Poliisin kanssa asioiden, mutta nyt voi lisäksi valita sähköisenkin asiointipalvelun. Sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista edustustoissa. Valmis henkilökortti toimitetaan Suomessa suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle, jolloin hakija voi noutaa henkilökortin yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä.

Edustustoissa voidaan myöntää tavallinen, matkustusasiakirjaksi EU-alueella kelpaava henkilökortti. Edustustot eivät myönnä alaikäisen henkilökortteja, ulkomaalaisen henkilökortteja, eivätkä väliaikaisia henkilökortteja. Huom.! alaikäinen voi saada em. tavallisen henkilökortin, jos hänen huoltajansa antavat siihen suostumuksen. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille.

Henkilökorttiuudistus tuo moninaista hyötyä ulkomailla asuvalle suomalaiselle. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi lisää tästä tärkeästä uudistuksesta.


Puhemiehistön syyskokous 2016

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu syyskokoukseensa Helsinkiin torstaina ja perjantaina 20. - 21. lokakuuta.

Istuntojen hyväksymiä päätöslauselmia ja muita keskeisiä ulkosuomalaisille tärkeitä asioita edistetään tapaamisissa ministerien ja eduskunnan valiokuntien puheenjohtajien kanssa. Näistä lisää otsikkoa klikkaamalla.

Puhemiehistön asialistalla ovat lisäksi mm. kahdeksan varapuhemiehen Alueraportit, vuoden 2015 istunnon päätöslauselmien edistyminen, sekä 'Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosiksi 2017-2021' etenemisen seuranta. Valmistelussa on myös ensi kesänä kansallisen itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna pidettävä USP:n 20-vuotisjuhlaistunto 16.-17.6.2017. Istuntoa edeltävänä päivänä 15.6.2017 pidetään Suomi 100 Maailmalla -konsertti. Niin parlamentin juhlaistunto kuin ulkosuomalaisen kulttuurin konserttikin järjestetään Helsingin yliopiston vanhassa päärakennuksessa ja sen juhlasalissa.


USP:n 20-vuotisjuhlaistunto kesäkuussa 2017

Ulkosuomalaisparlamentin 9. täysistunto on samalla sen 20-vuotisjuhlaistunto. Kaksipäiväinen istunto pidetään perjantaina ja lauantaina 16.-17. kesäkuuta 2017, Helsingin yliopiston vanhassa päärakennuksessa, Senaatintorin varrella. Täysistunto-osuudet tapahtuvat yliopiston juhlasalissa ja valiokunnat työskentelevät viereisissä auditorioissa. Juhlaistunto kokoontuu Suomen valtiollisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna, jolloin myös parlamentin pysyvä sihteeristö Suomi-Seura ry täyttää 90 vuotta.

2017_aikataulujana_juhlaistunto
Juhlaistunnon aikataulujana

Yhdeksännen istunnon Facebook-tapahtumasivu löytyy tästä. Klikkaa siellä 'Interested' saadaksesi tapahtumapäivityksiä. USP:n oman Facebook-järjestösivun päivityksetkin ovat hyödyllisiä. Ne saat klikkaamalla siellä 'Tykkää'.

Torstaina 15. kesäkuuta 2017 USP:n alueet voivat pitää aikaisin aamulla Aluekokouksiaan, ja klo 10 on juhlajumalanpalvelus. Torstain oheisohjelmiin (klo 12 alkaen) kuuluvat Senioriseminaari ja Suomi-kouluseminaari.

Lisäksi torstai-iltana 15. kesäkuuta juhlitaan yliopiston juhlasalissa 100-vuotiaan Suomen ulkosuomalaista kulttuuria. 'Suomi 100 Maailmalla -konsertin' noin klo 17-20 (maksullinen) järjestää Suomi 100 Maailmalla jossa ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ovat mukana suomalaisten verkostokumppaniensa kanssa. Lisää Suomi 100 Maailmalla -hankkeesta etusivullamme.

Järjestö- ja nuorisoapurahat

Tiesitkö, että Suomi-Seura ry:n jäsenyydestä riippumatta myös ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa mukana oleva ulkosuomalaisyhteisö voi hakea Suomi-Seura ry:n jakamia järjestö- ja nuorisoapurahoja.

Anomusten on oltava perillä Suomi-Seurassa 30. syyskuuta 2016 mennessä. Myöhästyneitä anomuksia ei käsitellä. Lähettäkää anomuksenne hyvissä ajoin mahdollisimman tarkoin tiedoin ja tarvittavin liittein. Merkitkää pankkitilinne tiedot IBAN-muodossa lomakkeita täyttäessänne – siten nopeutatte apurahojen maksua. Seuraava tilaisuus anoa järjestö- ja nuorisoapurahoja on helmikuun 2017 loppuun mennessä.

Ulkosuomalaismediat, järjestölehdet ja järjestökotisivut huomio: vain kerran vuodessa jaettavien tiedotusapurahojen deadline on helmikuun loppu 2017.

Lisätietoa ja anomuslomakkeet: www.suomi-seura.fi – Apurahat. Lisätietoa, ja anomuslomakepyynnöt mikäli ette pysty tulostamaan niitä internetistä, voi myös pyytää Suomi-Seurasta: info@suomi-seura.fi, puh. +358-9-6841 210, fax +358-9-6841 2140.


USP mukana Porin SuomiAreenassa 11.-15.7.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura olivat mukana Porin SuomiAreenassa 11.–15.7.2016. Kävijöitä oli enemmän kuin koskaan: 63.000.

Tänä vuonna Porin SuomiAreenan teemana oli SUOMALAINEN TYÖ JA KANSALAISJÄRJESTÖTOIMINTA.

Ulkosuomalaisparlamentin ja sen pysyvän sihteeristön Suomi-Seura ry:n yhteinen järjestöteltta löytyi koko viikon ajan Kansalaistorilta, Porin kauppatorilta. Teltallamme viipyi väkeä keskustelemassa ja saamassa tietoa siitä, miten Suomi-Seura auttaa suomalaisia ulkomaille muuttamiseen, siellä asumiseen ja Suomeen palaamiseen liittyvissä kysymyksissä! Kerroimme, miten Suomi-Seuraan liittyminen tukee ulkosuomalaisparlamenttia, joka tuo ulkosuomalaisten toiveet ja tarpeet Suomen päättäjien tietoon.

Torivarttimme Kansalaistorin MTV3-päälavalla eli "Haluatko ulkosuomalaiseksi?" viihdytti 13.7. klo 16-16.20 tietovisailulla tunnetun TV-visailun hengessä, juontajana toimittaja, entinen MTV:n kirjeenvaihtaja Kari Lumikero, ja tentanttuna kansanedustaja Ben Zyskowicz.

Torivarttimme starttasi Viva Melancolian 'Sijamuotosamballa'. Brysseliläinen yhtye Viva Melancolia luo suomenkielistä ”maailmanmusiikkia” yhdistäen kalevalaista laulurunoutta ja latinorytmejä. Kokoonpano Porissa: Antti Maunu: akustinen kitara ja laulu, Jari-Matti Riiheläinen: sähköbasso, Aleksi Maunu: okariina. 'Sijamuotosamba': säv. Antti Maunu, san. Antti Maunu-Elena Savia. 'Kuluu ikä laulamattaki': säv. Antti Maunu, san. mukaillen Kantelettaresta (san.trad.)

Katso Facebookissa filmi SuomiAreenan Torivartistamme "Haluatko ulkosuomalaiseksi?" Viva Melancolia ja tietovisailu erillisissä taltioinneissa.
Facebook: @Ulkosuomalaisparlamentti
www.suomi-seura.fi
http://suomiareena.fi

Kesän 2017 teemana on 100-VUOTIAS SUOMI. Tule kanssamme Porin SuomiAreenaan ensi vuonna!


Uusi toiminnanjohtaja Suomi-Seuralle

TIEDOTUSVÄLINEILLE 31.5.2016
Julkaisuvapaa heti

TINA STRANDBERG ON VALITTU SUOMI-SEURAN UUDEKSI TOIMINNANJOHTAJAKSI

Valtiotieteiden maisteri Tina Strandberg on valittu ulkosuomalaisten etu-, palvelu- ja asiantuntijajärjestö Suomi-Seura ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi.

Tina Strandberg siirtyy tehtävään Kauniaisten kaupungin hallintopäällikön virasta. Aiemmin hän työskenteli Kauniaisten kaupunginsihteerin viransijaisena. Vuosina 2002 - 2005 Tina Strandberg työskenteli Suomi-Seura ry:ssä ulkosuomalaisparlamentin sihteerinä.

Tina Strandberg aloittaa seuran toiminnanjohtajana 1. syyskuuta 2016.

Strandbergin edeltäjä, filosofian maisteri, MBA Paula Selenius siirtyy eläkkeelle lokakuussa 2016. Selenius on toiminut Suomi-Seuran toiminnanjohtajana kesäkuusta 1996 lähtien.

Lisätietoja Suomi-Seurasta: tiedotuspäällikkö Leena Isbom, puh. 09 - 684 12123, 050 - 516 4462, leena.isbom@suomi-seura.fi.


Tina Strandberg. Kuva: Suomi-Seura/Leena Isbom

Puhemiehistön kevätkokous 2016: yhteenveto

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontui Helsinkiin kaksipäiväiseen kevätkokoukseensa torstaina ja perjantaina 21.-22. huhtikuuta 2016, ulkosuomalaisten edunajotyöhön edistämään istuntojen hyväksymiä päätöslauselmia.

Tiivistä vierailuohjelmaa väritti kokouksen alla saatu työvoitto: istuva hallitus oli budjettiriihessään tehnyt poliittisen päätöksen tukea ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksien parantamista: kirjeäänestysoikeus ulkosuomalaisille kansallisissa vaaleissa toteutetaan valtiontalouden vuosien 2017-2020 kehyspäätöksen sisällä siten, että kirjeäänestyksen toteuttamiseen ja tietojärjestelmien muutokseen on osoitettu määräraha 1,12 miljoonaa euroa vuosille 2018-2019. Oikeusministeriö voi nyt ryhtyä lainvalmisteluun (vaalilain muutos).

Toinen huomionarvoinen ja erittäin ajankohtainen teema on USP:n aseman vakiinnuttaminen ja turvaaminen saattamalla se lainsäädännön piiriin. Edistäessään asiaa vuoden 2015 täysistunnon päätöslauselman no. 39 mukaisesti, puhemiehistö tapasi ulkosuomalaisten oman vastuuministeriön Sisäministeriön Maahanmuutto-osaston osastopäällikön, ylijohtaja Jorma Vuorion. USP:n aseman uudelleenarvioinnista keskusteltiin niinikään tiiviisti eduskunnan puhemies Maria Lohelan kanssa. USP:n puhemiehistö korosti esimerkein USP:n merkitystä ulkosuomalaisia koskevien asioiden edistäjänä ja edunajofoorumina. Koska ulkosuomalaisparlamentti on ulkosuomalaisten ääni ja yhdysside Suomeen, puhemies Lohella ehdotettiin, että ulkosuomalaisparlamentin aseman virallistaminen ja turvaaminen olisi kansallisen itsenäisyyden merkkivuonna 2017 sovelias eduskunnan 100-vuotisjuhlavuoden päätös.

Puhemiehistö toimii jo tiedotuskanavana kumpaankin suuntaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden valmisteluissa. Tuen ja tiedon tarve ulkosuomalaisten parissa on ilmeinen. Maailmalla asuvien suomalaisten paikallisia juhlavuoden hankkeita on jo tiedossa useita satoja (noin 800). Suomi tarvitsee ikkunan tuodakseen niitä esille yhdessä ulkosuomalaisten kanssa.

Suomen juhliessa itsenäisyytensä 100. vuotta, järjestämme ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistunnon 16.-17.6.2017.

USP:n kaksipäiväistä juhlaistuntoa edeltävänä iltana pidetään Ulkosuomalaisen kulttuurin juhla torstaina 15.6.2017 Helsingin yliopiston päärakennuksen juhlasalissa. Maksullisen juhlan ajankohta on noin klo 17-20. Juhla on ikkuna ulkosuomalaiseen kulttuuriin.

Iltajuhlan tarjoaa Suomi 100 Maailmalla. Suomi 100 Maailmalla on Suomi-Seura ry:n, Suomen ev.lut. kirkon ulkosuomalaistyön/kirkkohallituksen ja Siirtolaisuusinstituutin yhteinen hanke, ja osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaa. Hanketta tukevat myös ulkoasiainministeriö ja Merimieskirkko ry. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi lisää.


KIRJEÄÄNESTYKSEN VALMISTELU ALKAA

SUOMI-SEURA RY & ULKOSUOMALAISPARLAMENTTI

TIEDOTUSVÄLINEILLE

Julkaisuvapaa heti 15.4.2016


Suomen hallitus on huhtikuussa pitämässään kehysriihessä kohdistanut kirjeäänestyksen aloittamiseen yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoituksen vuosiksi 2018 – 2019. Kirjeäänestys on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien. Kirjeäänestyksen tarkoitus on parantaa ulkomailla asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia.

Kehysriihipäätöksen myötä oikeusministeriö voi aloittaa kirjeäänestyksen käyttöönottoon johtavan lainvalmistelun sekä tarvittavien tietojärjestelmien kehittämisen.

Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat 15 vuoden ajan kampanjoineet kirjeäänestyksen sallimiseksi ulkosuomalaisille. Ulkosuomalaisten äänestysprosentti on pysynyt noin 8 – 12 prosentissa. Syynä tähän ovat pääasiassa pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikoille erityisesti pinta-alaltaan suurissa maissa. Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja on yli 242 000.

Ulkokansalaisten kirjeäänestys on käytössä ainakin 47 maassa, muun muassa Ruotsissa. Ruotsin ulkokansalaisten äänestysprosentti on kirjeäänestyksen käyttöönoton myötä noussut 8 - 10 prosentista viimeisimpien Ruotsin vaalien 41 prosenttiin.

Lehdistotiedote_15-4-2016_Suomi-Seura_ja_USP


Aikaisempia tapahtumia >>


Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristö / Utlandsfinländarparlamentets permanenta sekretariat
/ Permanent Secretariat of the Finnish Expatriate Parliament
SUOMI-SEURA RY - FINLAND-SAMFUNDET - FINLAND SOCIETY
Mariankatu 8, 00170 Helsinki, Finland
Tel: +358-(0)9-684 1210, Fax: +358-(0)9-684 121 40
E-mail: info@usp.fi

Päivitetty: 15.9.16 Webmaster