Ulkosuomalaisparlamentti

Ajankohtaista

Ulkosuomalaisparlamentti on myös Facebookissa. Näillä USP-alueilla on oma Facebook-ryhmänsä: USP Itä-Eurooppa, USP:n Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-Idän alueen suomalaiset, Finnish Expatriate Parliament Canada Region.

USP:n sihteeristön Suomi-Seuran kotisivuilta löydät kuukausittaisen sähköisen Uutiskirjeen. Se sisältää myös USP:n ajankohtaisuutisia. Sivuilta löytyvät neuvontapalvelut ja oppaat kun muutat maasta, paluumuutat Suomeen tai haluat neuvoja vaikka eläkkeesi verotukseen liittyvissä kysymyksissä.

Mitä ulkosuomalaisille kiinnostavia internet-linkkejä ja blogeja haluaisit näiden joukkoon?

Suomi Maailmalla - Finland i Världen / Worldwide on Facebook-ryhmä joka on tarkoitettu ulkosuomalaisyhteisöjen tapahtumien tiedottamiseen sekä aihepiiriin liittyvään keskusteluun. Ryhmä on kaikille avoin, joten kuka tahansa FB-käyttäjä näkee kaikki ryhmän kirjoitukset ja kommentit ja tykkääminen onnistuu muiltakin kuin ryhmän jäseniltä. Ryhmän seinälle voi tehdä päivityksiä ja kommentteja vain kuulumalla ryhmään. Ryhmä toimi aiemmin nimellä Suomi 100 Maailmalla.

→ Tervetuloa jättämään kommentteja ja terveisiä!


Päätöslauselmat 2017 ja istunnon pöytäkirja

Ulkosuomalaisparlamentin 9. istunto (16.-17.6.2017) hyväksyi 56 päätöslauselmaa. Päätöslauselmayhteenveto käännöksineen (ruotsi, englanti) löytyy kotisivuilta tästä: Päätöslauselmat 2017. Kooste sisältää uuden puhemiehistön erityiset päätavoitteet kaudelle 2017 - 2020.

PL_luovutus_2018

Päätöslauselmat luovutettiin pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäelle 17. huhtikuuta. Valtiosihteeri sijaisti Suomen pääministeri Juha Sipilää ja päätöslauselmakooste toimitettiin hänen kansliastaan valtioneuvostoon eli ministeriöihin sähköiselle lausuntokierrokselle.

Kotisivun kohdasta Istunto 2017 löytyy myös tämän 20-vuotisjuhlaistunnon pöytäkirja. Pöytäkirjan ruotsinkielinen käännös ja englanninkielinen käännös löytyvät nyt kotisivujen kieliversioista.

Sihteeristö auttaa mielellään, mikäli USP:n toiminnassa mukana oleva ulkosuomalainen yhteisönne ei ole saanut näitä sähköisesti postitettuina.

USP:a tarvitaan! Ulkosuomalaisparlamenttia voi tukea liittymällä Suomi-Seuran jäseneksi. Tämä turvaa USP:n sihteeristön eli Suomi-Seura ry:n toiminnan. Se on pieni raha edunvalvonnasta, jäseneduista, neuvontapalveluista ja Suomen Sillan vuosikerroista. USP:n työstä voi kysyä lisää parlamenttisihteeri Sini Castrénilta: sini.castren@suomi-seura.fi ja info@usp.fi sekä puh. +358 9 6841 2127.


UUDEN HENKILÖKORTIN HYÖDYT ULKOSUOMALAISELLE

(Lisäksi alla: HENKILÖKORTIN SAA MYÖS SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSTÄ)

27.4.2018


Maailmalla asuvalle suomalaiselle on moninaista hyötyä uudesta henkilökortista:

1) Kaksoiskansalaisia hyödyttää kansalaisuuslakiin henkilökorttilain uudistuksen myötä tehty lisäys siitä, että henkilökortin hakeminen tai saaminen osoittaa 'riittävän yhteyden' Suomeen.

2) Uusi henkilökortti toimii välittömästi matkustusasiakirjana (Euroopassa) ja henkilöllisyystodistuksena.

3) Kauaskantoisin hyöty on, että kortti sisältää myös kansalaisvarmenteen. Tämä tarkoittaa, että henkilökortin sirussa on Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne. Siksi uudella henkilökortilla käy myös henkilöllisyyden todistaminen eli vahva tunnistautuminen. Tieto tästä on levinnyt hitaasti. Jos sirun lukeminen kehittyy, helpottuisi maailmallakin asuvan suomalaisen henkilöllisyyden todistaminen ja osoite- sekä perhetilanteen päivitys Suomeen.

Tähän asti ulkosuomalaiset ovat käyttäneet henkilöllisyytensä todistamiseen lähinnä pankkitunnuksia. Ne myöntää kuitenkin kaupallinen liikelaitos ja kaikilla niitä ei ole.

Nykyisin kansalaisvarmenteen käyttöön tarvitaan tietokone, kortinlukulaite (itse ostettava) ja Väestörekisterikeskuksen sivulta ladattava ilmainen kortinluku-ohjelmisto. Aktivointitunnusluku toimitetaan postitse viikon kuluessa kortin toimittamisesta.
Lisätietoa kansalaisvarmenteesta.
Lisätietoa kansalaisvarmenteen käyttöönotosta, ja yhteystiedot käyttöönoton ongelmissa auttavaan neuvontapalveluun.


Esimerkki hyödystä: henkilötietojen päivitys:

Suomessa Maistraatti on se taho, jonka kanssa asioidaan, kun päivitetään henkilön tietoja Suomen väestötietojärjestelmään eli tietokantaa ylläpitävälle Väestörekisterikeskukselle.

* Asiointi Maistraatin kanssa ilman vahvaa tunnistautumista: maailmalla asuva suomalainen voi vain ilmoittaa oikeat osoitetietonsa Maistraattiin. Tarkat neuvot tästä tai otsikkoa klikkaamalla.

* Asiointi Maistraattien sähköisen asiointipalvelun kanssa vahvan tunnistaumisen jälkeen: omien osoite- ja perhetietojen ajantasaisuutta myös tarkastella itse, ja tehdä tietojen tarkistuspyynnön. Tarkat neuvot tästä tai otsikkoa klikkaamalla.

→ Millaista viranomaisasiointia helpottaa oikea oma osoite ja perhetilanteen kirjaus Suomen väestötietojärjestelmässä? Esimerkkejä:
• Passin ja henkilökortin haku on helpompaa.
• Suomen tärkeä posti löytää perille, kuten puolustusvoimien kutsuntakirje sen vuoden keväänä jolloin mies täyttää 18 vuotta. Kutsuun vastaamaton otetaan maahantulossa säilöön rintamakarkurina ja selvitykseen menee hetki.
• Äänioikeusilmoitus-kortin osoitepoiminta tehdään 51 päivää ennen vaalipäivää. Kortin saa jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen. Ilman korttia voi äänestää äänestyspaikassa, mutta sen puute kertoo, etteivät osoitetiedot ole oikein. Kevään 2019 eduskuntavaaleista alkaen kortti sisältää uutta tietoa heille, jotka äänestyspaikassa vierailun sijaan äänestävät kirjeitse: viime hetken opastus kirjeäänestysmateriaalin tilaajille ja oman keskusvaalilautakunnan osoite kirjeäänen palauttamiseksi. Muutoin on palautusosoite selvitettävä oikeusministeriön tulevasta palvelunumerosta.


HENKILÖKORTIN SAA MYÖS SUOMEN SUURLÄHETYSTÖSTÄ

(Päivitetty nosto vuoden 2016 lopusta)


Henkilokortti

Henkilökorttilaki ja eräiden siihen liittyvien lakien muutokset astuivat voimaan 1.1.2017. Niiden myötä ulkosuomalaisten asema parani. Ulkoasiainministeriö laajensi Suomen kansalaisen henkilökorttien myöntöoikeuden kaikkiin Suomen edustustoihin, jotka myöntävät passeja - samalla kun Suomen poliisin lisäksi henkilökortteja saavat ensimmäistä kertaa myöntää lisäksi myös Suomen ulkomaan edustustot. Myöntöoikeus ei siis rajoitu Euroopassa toimiviin Suomen ulkomaan edustustoihin eli alueeseen jolla henkilökortti käy myös matkustusasiakirjana (EU:n jäsenvaltioissa, ja Schengen-sopimusta noudattavissa maissa).

Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ei tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja se, että hän on jonkin Pohjoismaan kansalainen.

Suomen poliisi perii henkilökortista 54 € kun se haetaan sähköisenä hakemuksena. Poliisin palveluvalikoima laajennuttua passin ja henkilökortin samanaikaiseen hakuaan, saa henkilökortista pienen alennuksen kun sen hakemuksen tekee samalla kertaa passihakemuksen kanssa (52 €). Hinta tippuu lisää tekemällä anomus sähköisesti, passihakemuksen rinnalla (48 €). Edustustojen perimä 90 € on hieman alle kustannusvastaava hinta.

Ennen vuotta 2017 henkilökorttia ei voinut passin tavoin hakea sähköisesti. Henkilökortin hakuprosessia joustavoitettiin vastaavalla tavalla kuin passin osalta on jo tehty. Hakemuksen voi edelleen laittaa vireille henkilökohtaisesti Poliisin kanssa asioiden, mutta nyt voi lisäksi valita sähköisenkin asiointipalvelun. Sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista edustustoissa. Valmis henkilökortti toimitetaan Suomessa suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle, jolloin hakija tai hänen valtuuttamansa noutaa sen yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä.

Edustustoissa voidaan myöntää tavallinen, matkustusasiakirjaksi EU-alueella kelpaava henkilökortti. Edustustot eivät myönnä alaikäisen henkilökortteja, ulkomaalaisen henkilökortteja, eivätkä väliaikaisia henkilökortteja. Huom.! alaikäinen voi saada em. tavallisen henkilökortin, jos hänen huoltajansa antavat siihen suostumuksen. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille.

Neuvot henkilökortin hankkimiseksi: klikkaa otsikkoa.


Puhemiehistön Helsingin kevätkokous 2018

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontui Kevätkokoukseensa Helsinkiin torstaina ja perjantaina 12.-13. huhtikuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi USP:n puhemies Jarmo Virmavirta eli aina sen hetkinen Suomi-Seuran johtokunnan puheenjohtaja. Tässä on Suomi-Seuran tiedote kokouksesta (10.4.2018).

Puhemiehisto_kevat2018

Puhemiehistö työskentelee ulkosuomalaisten puolesta, edistäen heille ajankohtaisimpia asioita. Ne on kirjattu ulkosuomalaisparlamentin istuntojen hyväksymiin päätöslauselmiin.

Suuret odotukset kohdistuvat kirjeäänestyksen käyttöönottoon. USP:n päätöslauselman 2/2017 mukaisesti, puhemiehistö teki kirjeäänestysvaalin tiedotuksen koordinointialoitteen jota siitä vastaava oikeusministeriön Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö piti tervetulleena. Mukana oli Väestörekisterikeskuksen ja ulkoministeriön asiantuntijoita. VRK vastaa Suomen väestötietojärjestelmästä (jonne kansalaisten Maistraattiin jättämät osoitteenmuutokset menevät) ja josta äänioikeusrekisteri muodostetaan ennen vaaleja mm. ilmoituskorttien lähettämiseksi. UM:n kansalaispalveluiden vastuulla on ennakkoäänestyksen toteuttamisen järjestely ja koordinointi maailmalla. USP ja Suomi-Seura tukevat viranomaistiedotusta selkeän, monikanavaisen ja kolmikielisen kirjeäänestyksen tiedotuskampanjan luomiseksi huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja varten. Sovittiin myös puhemiehistön tuesta syksyllä tulevan kirjeäänestysasiakirjojen tilausjärjestelmän testauksessa.

Suomen verkostoituminen maailmalla oli näkökulmana puhemiehistön isännöidessä Suomi-Seurassa ulkoministeriön Business Finland-asiantuntijoita ja työ- ja elinkeinoministeriön Talent Boost -toimenpideohjelman asiantuntijaa, yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutuksen ja kansainvälistymisen edistämisen linjauksista (Team Finland Knowledge) vastaavien kanssa. Ulkosuomalaisten voimavarojen hyödyntäminen parantaisi hallituksen tavoitetta kaataa liikkuvuuden esteitä ja lisätä suomalaisten sekä Suomen elinkeinoelämän ja koulutuksen kansainvälisyyttä. Yhdessä pohdittiin, miten tukea Suomen Team Finland ja Business Finland -verkostoitumista ja uuden organisaation luontia.

Vuoropuhelu Yleisradion kanssa jatkui ohjelmiston näkyvyydestä maailmalla. Puhemiehistö tapasi Ylen ylimmän johdon, koska ulkosuomalaiset toivovat selvennystä ja parannuksia Yle Areenan tarjontaan, rajoitusten sijaan.
• Johtoa haastettiin ohjelmiston näkyvyydestä Suomen ulkopuolella kirjoilla oleville. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi lisää näistä näkyvyysongelmista. (Katso alla erikseen: YLE AREENAN MAARAJOITUKSET EU:N ALUEELLA eli miten EU:n 'siirrettävyysdirektiivin' myötä ohjelmatarjonta laajenee Euroopan Unionin sisällä mutta vain Suomessa kirjoilla oleville, joiden kannattaa rekisteröidä Yle Tunnus käyttöönsä.)
• Koska Yle Areenassa noin 20%:a sisällöstä on sidottu asuinpaikkaan eikä kansalaisuuteen, puhemiehistö kannusti Yleä vaikuttamaan kansainvälisiin jakeluoikeuksiin ja luomaan enemmän omaa ohjelmasisältöä jonka jakelussa ei ole häiriöitä tekijänoikeus-inserttien takia kuten esim. jokin musiikkikappale. Lähtevä toimitusjohtaja Lauri Kivinen visioi, että lastenohjelmien oman tuotannon lisäykseen kiinnitetään huomiota.
• Muut tavatut olivat Julkaisut-yksikön johtaja Ismo Silvo, Yle TV:n ja Yle Areenan julkaisupäällikkö Petri Jauhiainen, Yle Areenan palvelupäällikkö Kari Haakana sekä ulkosuomalaistenkin yhteydenottoja palveleva uusi vuorovaikutuspäällikkö (chef för publikdialog, Head of audience dialogue) Sami Koivisto (sami.koivisto@yle.fi, tai PL 3, 00024 Yleisradio, Finland. Twitter @samipkoivisto, tunniste: #yletyyppi).
• Yle-veroon liittyvät epäoikeudenmukaisuudet vaativat erillisiä neuvotteluja valtiovallan kanssa koska Yle-verosta päättää Ylen toimintaa ohjaava, kansanedustajista koostuva Hallintoneuvosto.

Perjantaina 13.4. puhemiehistö toivotti kaikki tervetulleiksi kanssaan eduskuntaan klo 10.30-12 (Kansalaisinfo, rakennus Pikkuparlamentti, Arkadiankatu 3):

Eduskuntajuliste_2018

Avoimen keskustelutilaisuuden Ulkosuomalaiset hallituksen politiikassa isännöivät puhemiehistö, Suomi-Seura ry ja kansanedustaja, Suomi-Seuran varapuheenjohtaja Eva Biaudet. Varapuhemiehet alustivat alueittensa erityispiirteistä. Eduskuntaryhmiltä kuultiin kommenttipuheenvuorot niille tärkeistä ulkosuomalaisasioista. Hallituksen ulkosuomalaispoliittisesta ohjelmasta vuosiksi 2017-2021 nostettiin haasteita kuten miten 2 miljoonan ulkosuomalaisen näkemykset ja toimintamallit välittyvät kansainväliselle, verkostoituvalle Suomelle? Onnistumisiin luettiin eduskunnan historiallinen vaalilain muutos joka tuo ulkosuomalaisen äänen kirjeäänestyksen myötä. Välitöntä ratkaisua toivottiin ulkosuomalaisparlamentille jonka toimintaedellytykset eduskunta haastettiin turvaamaan hallituksen ohjelman mukaisesti.


YLE AREENAN MAARAJOITUKSET EU:n ALUEELLA

Yle Areenan ja muiden nettipalveluiden maarajoitukset poistuvat Euroopan Unionin (EU) alueella vuonna 2018, huhtikuusta alkaen.

Yle_Areena

Yle Areenan maarajoitukset poistuvat kuitenkin vain Suomessa pysyvästi asuvilta silloin kun he matkustavat EU:n alueella joko vapaa-ajalla tai työn puolesta, tai liikkuvat opiskeluun liittyen. Toisin sanoen digimateriaalin siirrettävyys-oikeus on väliaikainen ja liittyy myös asuinpaikkaan. Tämän vuoksi tulee Yle vuoden 2018 aikana tarkistamaan kotikunnan Väestörekisteristä siten, että jo tarjolla olevaan vapaaehtoiseen Yle Tunnukseen linkitetään vahva tunnistautuminen Suomi.fi -palvelun kautta. Päätöstään Yle perustelee sillä, että osa ohjelmistoa perustuu sen maksamiin esitysoikeuksiin jotka ovat maakohtaisia, ei kansalaisuuteen perustuvia (Yle uutiset 22.11.2017).

Jotta Yle voi kunnioittaa Suomen alueelle myytyjä esitysoikeuksia, se otti maaliskuun 2018 alussa käyttöön uuden tekniikan, jolla tietokoneen maasijainnin VPN-ohjelmilla piilottaville katsojille lopetettiin Ylen sisältöjen jakaminen kokonaan tai liki kokonaan (Yle tiedote 1.3.2018). Ulkosuomalaisia tieto ei saavuttanut oikea-aikaisesti eikä laajamittaisesti. Tämä on valitettavaa, sillä ainakin tähän asti yli 80 %:ssa Yle Areenan sisällöstä ei ole maarajausta ja se on ollut katseltavissa ja kuunneltavissa Suomen ulkopuolella.

Hämmennystä lisää, että eduskunnan päättämä kansalaisilta kerättävä Yleisradiovero sen toiminnan rahoittamiseksi mielletään asiakasmaksuksi. Myös yli 18-vuotiaat ulkosuomalaiset maksavat Yle-veroa, mikäli ansiotulon (eläke-, päiväraha- tai palkkatulo) tai pääomatulon raja ylittyy. LUE LISÄÄ KLIKKAAMALLA OTSIKKOA.


Presidentinvaalin ennakkoäänestys ennätysvilkas

Sunnuntaina 28.1.2018 toiselle kaudelleen valittu tasavallan presidentti Sauli Niinistö astui virkaansa torstaina 1. helmikuuta. Hänet valittiin tehtävään uudelleen jo vaalin ensimmäisellä kierroksella 62,6 prosentin äänisaaliilla.

Ulkoministeriön lehdistötiedotteen (26.1.2018) mukaan Suomen ulkomaanedustustoissa kävi presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella ennakkoäänestämässä alustavien tietojen mukaan yhteensä 52 615 henkilöä. Äänestäjämäärä oli kaikkien aikojen ennätys. Äänestäjiä oli enemmän kuin vuoden 2012 presidentinvaalissa, jolloin äänensä antoi ensimmäisellä kierroksella 47 524 henkilöä.

Ulkomailla vakinaisesti asuvia äänioikeutettuja on presidentinvaaleissa Väestörekisterikeskuksen mukaan yli 250 000.

Presidentinvaalin ennakkoäänestys järjestettiin tänä vuonna 89 maassa, joissa oli yhteensä 242 äänestyspaikkaa. Lisäksi joillakin suomalaisilla laivoilla järjestettiin aluksen henkilökunnalle mahdollisuus äänestää. Laivoilla äänesti yli 200 äänioikeutettua miehistön jäsentä. Myös kriisinhallintajoukkojen tukikohdissa Irakissa ja Libanonissa oli mahdollisuus äänestää ennakkoon.

Vilkkaimmin ennakkoon äänestettiin Ruotsissa, jonka 35 ennakkoäänestyspaikassa annettiin yhteensä 12 236 ääntä. Toiseksi eniten äänioikeutta käytettiin Espanjassa, jossa äänesti 10 351 henkilöä. Kolmanneksi vilkkaimmin äänestettiin Yhdysvalloissa, yhteensä 3 558 henkilöä. Saksasta ja Isosta-Britanniasta äänisaalis oli kummastakin yli 3 000.

Presidentti Niinistön virkaanastujaiset Yle Areenan ja Tasavallan presidentin kanslian nettisivuilla.

Kultaranta_2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapasivat Suomi-Seura ry:n ja ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistön edustajia kesäkuussa Kultarannassa. Vas. USP:n puhemies ja Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja Jarmo Virtavirta, Pohjois-Euroopan varapuhemies Seija Sjöstedt, Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän varapuhemies Katia Brunetto, Yhdysvaltojen ja Latinalaisen Amerikan varapuhemies Satu Mikkola ja Australian ja Aasian varapuhemies Risto Söder, sekä presidentti Niinistö ja rouva Haukio. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia.


Lämmin kiitos juhlavuodesta 2017!

Joulukortti_2017

Tämän Suomen suuren juhlavuoden päättyessä voimme kaikki hyvillä mielin onnitella itseämme: itsenäisyyden satavuotisjuhlaa on vietetty yli sadassa maassa kuudella eri mantereella.

Suurkiitos teille ulkosuomalaisille ja Suomen ystäville, jotka olette tänäkin vuonna kokoontuneet eri puolilla maailmaa yhteen ulkosuomalaisten edunajon puitteissa; tavanneet toisianne oman USP-alueenne Aluekokouksessa, 'somettaneet' eli kirjoittaneet ulkosuomalaisille tärkeistä aiheista sosiaaliseen mediaan kuten Facebook-ryhmiinne (USP:llakin on omansa, tervetuloa!), jättäneet yhteisöjenne nimissä aloitteita istuntoon, ja osallistuneet 16.-17. kesäkuuta 2017 ulkosuomalaisparlamentin 9. istuntoon.

USP:n 20-vuotisjuhlaistunto Helsingin yliopistolla oli ulkosuomalaisten lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Toinen lahjamme on suomalaiselle demokratialle: väsymätön 17 vuoden työmme palkittiin, kun eduskunta marraskuussa 2017 antoi kirjeäänestysoikeuden ulkosuomalaisille (kts. alla).

Parlamentti-istunnon pöytäkirjan sääntömääräinen postitus on myöhässä. Pahoittelemme puuttunutta ennakkotietoa asiassa. Pöytäkirja postitetaan ennen joulua ja ensi sijassa sähköisesti: sekä kaikille USP:n toiminnassa mukana oleville ulkosuomalaisyhteisöille että istuntoon osallistuneille edustajille ja tarkkailijoille. Istunnon 2017 hyväksymät päätöslauselmat ovat kotisivuilla kolmella kielellä. Ne luovutetaan Suomen pääministerille vuoden 2018 puolella.

Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristöllä Suomi-Seurallakin on ollut erityinen syy juhlia tätä vuotta. Ulkosuomalaisten palvelu-, neuvonta- ja etujärjestö Suomi-Seura ry täytti toukokuussa 90 vuotta. Ole hyvä, tässä Suomi-Seuran jouluinen Uutiskirje 12/2017.

Kiitos yhteistyöstä tänä historiallisena vuonnan 2017!

P.S. Suomi-Seuran toimisto on kiinni 23.12.2017 – 1.1.2018. Tämän vuoden viimeinen aukiolopäivä on perjantai 22.12 (klo 9.00-16.00). Toimisto on seuraavan kerran avoinna tiistaina 2.1.2018.


Hangosta Uuteen Maailmaan -näyttelyn avajaiset

HUM_kutsu

Valokuvaaja Karoliina Veijon taidevalokuvanäyttelyn 'Hangosta Uuteen Maailmaan' vierailuaikaa on jatkettu pääsiäisen korville eli torstaihin 29.3. klo 16 asti!

'Hangosta uuteen maailmaan' avattiin ulkosuomalaisparlamentin sihteeristön Suomi-Seura ry:n tiloissa Helsingin Kruunuhaassa. Näyttelyn avajaiset pidettiin 29.11.2017. Näyttely on avoinna 28.2.2018 asti. Osoite: Mariankatu 8, 00170 Helsinki (3. krs.).

Hangon Museon kokoelmien siirtolaisuuskuviin pohjaavat teokset kuratoi alkujaan galleristi Eeva Pinomaa ja näyttely oli esillä vuotuisessa FinnFestissä Michiganissa vuonna 2013. Se on vieraillut myös Hangon kaupungintalolla ja vuonna 2015 Turussa Siirtolaisuusinstituutissa, viimeksi kesällä 2017 ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistunnossa Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Tämä ja muut Veijon teossarjat kuten Suomi 100 -ohjelmaan kuulunut Helsingin historiaa esittelevä 'Sadan Vuoden Aikahyppy' löytyvät taiteilijan kotisivuilta.


EDUSKUNTA ON HYVÄKSYNYT KIRJEÄÄNESTYKSEN!

Vaalilaki

Eduskunnan täysistuntosali 21.11.2017, puhemies Mauri Pekkarinen


(22.11.2017)

Hallituksen esitys kirjeäänestysoikeuden sallimisesta vaaleissa ulkosuomalaisille hyväksyttiin tiistaina 21.11.2017 eduskunnan täysistunnossa toisessa käsittelyssä. Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kampanjoineet kirjeäänestyksen puolesta 17 vuotta. Kirjeäänestys vastaa tätä päivää, jossa ihmisten liikkuvuus on lisääntyvä megatrendi.

Suomen ulkopuolella asuvia äänioikeutettuja on yli 242 000. Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus on pysynyt noin 8 – 10 %:ssa, ja siihen on tärkein syy ollut pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikalle. Monet ulkosuomalaiset joutuvat ottamaan jopa työstä vapaata äänestystä varten.

Kirjeäänestyksen on määrä olla käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien. Nyt hyväksytyn lain mukaan oikeus äänestää kirjeitse on ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla ja niillä Suomessa vakituisesti asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän. Äänestystilanteessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka todistavat allekirjoituksillaan, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.
Äänioikeutettu voi itse valita, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan Suomen ulkomaanedustustoon.

Kirjeäänestys on voimassa lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa, missä se on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysvilkkautta huomattavasti.

Lue lisää:

* Tiedote 21.11.2017, Suomi-Seura ry
* Tiedote 22.11.2017, Eduskunta
* Hallituksen lakiesitys jonka eduskunta hyväksyi: HE 101/2017 ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puoltava mietintö PeVM 3/2017
* Facebook-sivu 22.11.2017, Ulkosuomalaisparlamentti
* Tärkeä päivitys 19.9., alla kertoo miten päivität väestörekisterin tietosi saadaksesi ilmoituksen äänioikeudesta.


Puhemiehistön syyskokous 2017 menestys

Ulkosuomalaisparlamentin uuden puhemiehistön (2017-2020) ensimmäinen syyskokous Helsingissä 28.-29.9. oli varsinainen ajoituksen menestys.

Puhemiehisto_2017-2020

Kirjeäänestys

Suomi-Seura ry:n johtokunnan ja puhemiehistön iltatapaamista 27.9. väritti eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelu hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta eli kirjeäänestysoikeudesta ulkosuomalaisille. Katso ja kuuntele eduskunnan keskustelu kirjeäänestyksestä 27.9. kaikkialla maailmassa eduskunnan kotisivun www.eduskunta.fi pohjalla olevan Lähetysten verkkotallenteet-linkin kautta. Tallenne 27.9. alkaa klo 14 ja kirjeäänestyskeskustelu alkaa noin klo 18 eli noin kohdassa +80% tallenteen aikajanaa. Suomi-Seura ja USP ovat edistäneet kirjeäänestystä 17 vuotta. Seuraavaksi olemme kuultavina perustuslakivaliokunnassa 18.10.2017, jonne jätettävä lausuntomme julkaistaan valiokunnan mietinnon valmistuttua.

Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2017-2021

Syyskokoukseen osui myös hallituksen istunto, jossa hyväksyttiin Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2017-2021. (Lisää alla: SM:n tiedote ohjelmasta ja ohjelma). Puhemiehistön tavatessa pääministeri Juha Sipilän valtiosihteeri Paula Lehtomäki, varmisti hän ohjelmaan liittyen, että USP:n aseman selvittämiseksi asetaan työryhmä. Puhemiehistö esitteli valtiosihteerille joka on juhlavuosihankkeen hallituksen puheenjohtaja, myös alueidensa erityispiirteitä ja valtiollisen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia maailmalla.

LISÄÄ otsikkoa klikkaamalla:
Eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terhon tapaaminen, ulkoasiainministeriön Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen tapaaminen, arvostetuille median edustajille isännöidyt Mediapäiväkahvit ja USP:n ja viimeisimpänä muttei vähimpänä, Suomi-Seuran avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus eduskunnassa Missä ovat ulkosuomalaiset valtion budjetissa? jossa kuultiin eduskuntaryhmien kommenttipuheenvuorot niille tärkeistä ulkosuomalaisasioista - kirjeäänestysoikeus ulkosuomalaisille, USP:n aseman vakiinnuttaminen ja Suomi-koulujen toiminnan turvaaminen (lisää ohjelmasta julisteineen myös alla).


HALLITUKSEN ULKOSUOMALAISPOLIITTINEN OHJELMA HYVÄKSYTTY

(29.9.2017)

Hallitus hyväksyi neuvottelussaan ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosille 2017–2021. Ohjelma ajaa ulkomailla asuvien suomalaisten etua ja koskettaa noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista. Valtioneuvosto vahvisti ohjelman ensimmäistä kertaa vuonna 2006.

Ohjelma vahvistaa ulkosuomalaispolitiikan toimeenpanon jatkuvuutta

Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma sisältää 17 politiikkalinjausta, joita edistetään sovituilla toimenpiteillä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa vaaleihin, kansalaisuusasioihin kuten passi- ja henkilökorttiasioihin, ulkomailla toimivien Suomi- ja Eurooppa-koulujen toimintaan, lasten perusopetukseen ja sosiaaliturva- ja terveyspalveluasioihin.

Sisäministeriössä ohjelman koordinaatiovastuu

Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on valmisteltu Suomi-Seura ry:n ja ulkosuomalaisparlamentin edustajien sekä eri ministeriöiden ja virastojen kesken. Koordinaatiovastuu ohjelmasta on sisäministeriössä.

Ohjelma koskee noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista

Ohjelmassa ulkosuomalaisella tarkoitetaan Suomen ulkopuolella asuvaa Suomen kansalaista tai suomalaista syntyperää olevaa henkilöä. Eniten ulkosuomalaisia on Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Venäjällä, Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa. Äänioikeutettuja Suomen kansalaisia asuu ulkomailla yhteensä 242 096 henkilöä (huhtikuu 2015).

Sisäministeriön tiedote

Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2017-2021

Ohjelma taitettuna (30.1.2018): Hallituksen ulkosuomalaispol ohjelma 2017-2021 (pdf)

Ohjelma ruotsiksi: Regeringens utlandsfinländarpolitiska program 2017-2021 (pdf)

Ohjelma englanniksi: Government Policy Programme for Expatriate Finns 2017-2021 (pdf)


KIRJEÄÄNESTYS TULEE!

Kirjeäänestys tulee

Kuva: Oikeusministeriö, tiedote 19.9.2017: Kirjeäänestys ulkomailla esitetään mahdollistettavaksi vaaleissa

Hallitus antoi 19.9.2017 esityksen eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta! Lakiesitys kirjeäänestyksen mahdollistamiseksi ulkomailla kansallisissa vaaleissa menee nyt eduskunnan käsittelyyn. Tasavallan presidentti vahvistaisi lain marraskuun 2018 paikkeilla. Kirjeäänestys tulisi käyttöön huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista alkaen.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry ovat kampanjoineet sen puolesta 17 vuoden ajan.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaa merkittävästi mahdollisuutta äänestää, joka voi olla ulkomailla asuville ja siellä vaalien aikaan oleskeleville äänioikeutetuille hankalaa ja kallista pitkien matkojen ja matkakustannusten takia. Oikeus äänestää kirjeitse koskisi ulkosuomalaisia äänioikeutettuja ja niitä Suomessa vakituisesti asuvia äänioikeutettuja jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää, eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän. Edelleen voisi vapaasti päättää, äänestääkö kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan.

Odotamme äänestysaktiivisuuden nousevan Suomessa merkittävästi. Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja on 242 096 (2015) eli 5,4 % äänestäjäkunnasta mikä vastaa ruotsia äidinkielenään puhuvien äänioikeutettujen määrää.

Ulkosuomalaisparlamentti esittää päätöslauselmassaan 2/2017, että Suomen valtio järjestää kirjeäänestyksestä tehokkaan ja selkokielisen tiedotuskampanjan hyödyntäen koti- ja ulkomaista mediaa monikanavaisesti. Tietoa tulee jakaa myös Suomi-seuroille, suomalaisille seurakunnille, Suomi-kouluille ja kaikille muille madhollisille ulkosuomalaisyhteisöille, jotka siten voivat välittää tietoa jäsenilleen.

Katso myös:
* USP ja Suomi-Seura lausunto lakiluonnoksesta oikeusministeriölle (17.3.2017) ja 17 muuta lausuntoa
* Valtioneuvoston päätös (19.9.2017)
* Hallituksen lakiesitys eduskuntaan (19.9.2017)
* Suomi-Seura ry:n tiedote (19.9.2017)
* USP ja Suomi-Seura lausunto perustuslakivaliokunnassa (18.10.2017): Lausunto_kirjeäänestys_PeV_17-10-2017 (doc)


Puhemiehistön syyskokous 2017

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu Helsinkiin Syyskokoukseensa torstaina ja perjantaina 28. - 29. syyskuuta.

Kokous on uuden, kesäkuun 2017 istunnon vahvistaman eli USP:n alueiden valitsemien alueen edustajien ensimmäinen. Puhemiehistön jäsenten esittelyt löytyvät osiosta Ulkosuomalaisparlamentin alueet

Puhemiehistön syys- ja kevätkokouksissaan edistetään istuntojen hyväksymiä päätöslauselmia ulkosuomalaisille tärkeistä asioista ja tavataan ministereitä, virkamiehiä ja lainsäätäjiä. Nyt puhemiehistö tapaa myös Suomi-Seuran johtokunnan.

Alueraportit maailmalta ovat kokouksien tärkeää antia ja istuntojen hyväksymien päätöslauselmien edistämisen seuranta. Istunnon 2017 päätöslauselmista huomioidaan myös sääntövaliokunnasta tulleet velvoitteet kuten tarkkailijoiden statuksen selvitys (PL 51/2017) ja ulkosuomalaisnuorten ohjelma (PL 54/2017). Järjestäytyessään uusi puhemiehistö paneutuu myös tiedotus- ja viestintäsuunnitelmaansa.

Syyskokouksen ohjelman edunajon kohteina ovat mm. USP:n asema josta tulee jonkinlainen kirjaus Hallituksen ulkosuomalaispoliittiseen ohjelmaan vuosiksi 2017-2021, kirjeäänestys, lasten ja nuorten kielen ja kulttuurin opetus maailmalla kuten Suomi-koulut ja perusopetusta maailmalla antavat koulut.

USP:n asemasta ja muista ajankohtaisista ulkosuomalaisasioista keskustellaan pääministeri Juha Sipilän valtosihteeri Paula Lehtomäen kanssa. Kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho tavataan aiheesta Suomi-Seuran rooli USP:n sihteeristönä. Merkittäville kirjoitetun ja sähköisen median edustajille isännöidään Mediapäiväkahvit sen pohtimiseksi, miten saada kirjoittava media kiinnostumaan ulkosuomalaisista, mitä ulkosuomalaisuus merkitsee ja mitä meiltä toivottaisiin.

Eduskunnassa pidetään 29.9. klo 8.30 - 9.30 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Missä ovat ulkosuomalaiset valtion budjetissa? Järjestäjä on kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok, Suomi-Seuran johtokunnan jäsen). Aamukahveilla kansanedustajien, heidän avustajiensa ja muiden kiinnostuneiden kanssa etsitään valtion vuoden 2018 talousarviosta mm. USP, kirjeäänestys ulkosuomalaisille kansallisissa vaaleissa ja Suomi-koulut sekä perusopetusta maailmalla antavat koulut. Eduskuntaryhmien lyhyet kommenttipuheenvuorot tärkeistä ulkosuomalaisasioista pitävät seuraavat kansanedustajat:
Aila Paloniemi (kesk), Pia Kauma (kok), Maria Guzenina (sd, Suomi-Seuran johtokunnan jäsen), Tiina Elovaara (sininen), Mika Raatikainen (ps), Pekka Haavisto (vihr), Matti Semi (vas), (vahvistettava) (r) ja Antero Laukkanen (KD).

TERVETULOA KANSSAMME EDUSKUNTAAN 29.9. KLO 8.30 - 9.30:

Eduskunnan tiedotustilaisuus

Eduskunnan Kansalaisinfon kartta: eduskuntatiedotuksen sivulla


Päätöslauselmat 2017

Ulkosuomalaisparlamentin 9. istunnon, 20-vuotisjuhlaistunnon 16.-17.6.2017 hyväksymät päätöslauselmat (56 kappaletta) löytyvät kotisivujen aloitussivulta sekä täältä: Toiminta > Päätöslauselmat 2017


LAKI KIRJEÄÄNESTYKSESTÄ LAUSUNNOLLE

Oikeusministeriö on valmistellut hallituksen esityksen eduskunnalle vaalilain muuttamisesta. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Esityksen mukaan vaalilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut (ulkosuomalaiset) ja vaalien aikaan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saisivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaisi merkittävästi monien ulkosuomalaisten ja ulkomailla muutoin oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää. Kirjeäänestyksen käyttöönotto ei poistaisi voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta äänestää ennakkoon ulkomailla edustustoissa ja niiden toimipaikoissa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2018. Tällöin ulkosuomalaiset voivat äänestää kirjeitse jo eduskuntavaaleissa huhtikuussa vuonna 2019.

Ulkosuomalaisparlamentti ja sen sihteeristö Suomi-Seura ry. ovat saaneet lausuntopyynnön. Lausuntokierros jatkuu maaliskuun 2017 puoliväliin. Tämän jälkeen annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Ulkosuomalaisparlamentti julkaisi asiasta lehdistötiedotteen 15.4.2016. Syksyllä 2014 USP antoi yhdessä Suomi-Seuran kanssa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksen kirjeäänestyksen toteuttamisesta ja Ruotsin mallista. Kirjeäänestyslakiesitys on merkittävä äänestysvilkkautta tukeva askel. Kirjeäänestys on jossakin muodossa voimassa jopa 44 maassa ympäri maailmaa. Ruotsi antoi kansalaisilleen oikeuden äänestää kirjeitse ulkomailla vuonna 2006. Ulkosuomalaisparlamentti on toivonut kirjeäänestysoikeutta ulkosuomalaisille yli 15 vuoden ajan.

Ulkosuomalaiset ansaitsevat oman liputuspäivänsä

TIEDOTUSVÄLINEILLE 21.2.2017

Ruotsissa asuvilla suomalaisilla on jo oma merkkipäivänsä kalenterissa, mutta Suomessa ulkosuomalaisten merkitystä ei ole vastaavalla tavalla huomioitu, kirjoittaa Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg. - "Maailmalla asuvat suomalaiset tekevät suomalaisuutta tunnetuksi ja muokkaavat positiivista Suomi-kuvaa: he ovat ansainneet oman liputuspäivänsä. Liputuspäivä olisi kunnianosoitus ulkosuomalaisten tekemälle vapaaehtoistyölle sekä symboloisi kaikkien suomalaisten yhteenkuuluvuutta - asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi se sopisi täydellisesti juhlavuoden ”Yhdessä”-teemaan. Vuonna 2017 on korkea aika nostaa lippu salkoon maailmalla olevien sukulaistemme, ystäviemme, tuttujen ja myös tuntemattomien suomalaisuuden lähettiläiden kunniaksi."

Artikkelin lukeaksesi, klikkaa otsikkoa.

* * *
Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.


KAKSOISKANSALAISUUS ON TÄRKEÄ MAHDOLLISUUS ULKOSUOMALAISILLE

KANNANOTTO 13.2.2017


Suomi-Seuran johtokunta käsitteli kokouksessaan maanantaina 13.2.2017 kaksoiskansalaisuutta koskevaa keskustelua ja antoi sitä koskevan kannanoton:

1) Ensinnäkin Suomi-Seuralla ja ulkosuomalaisparlamentilla oli tärkeä rooli, kun kaksoiskansalaisuutta koskeva keskustelu Suomessa alkoi. Itse asiassa ensimmäisessä kokouksessaan vuonna 1997 parlamentti otti tehtäväkseen kaksoiskansalaisuuden toteuttamisen lainsäädännön kautta. Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Kalevi Sorsa puhui parlamentin ensimmäisessä kokouksessa kaksoiskansalaisuuden puolesta. Suomi-Seuran järjestämässä allekirjoituskampanjassa vuonna 2000 kaksoiskansalaisuuden toteutumisen puolesta allekirjoitti 25 700 ulkosuomalaista 51 maasta.

2) Toiseksi johtokunta muistutti niistä tavoitteista, joita kaksoiskansalaisuuteen liitettiin. Tarkoituksena oli ensimmäiseksi edesauttaa Suomesta muuttaneita ulkosuomalaisia, joiden yhteyden säilyttäminen Suomeen oli ollut julkisen vallan tavoitteena itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Hallituksen lakiesityksessäkin tämä muistettiin: "Ehdotuksella pyritään auttamaan Suomen ulkopuolella asuvia Suomen kansalaisia säilyttämään yhteytensä Suomeen ja helpottamaan mahdollista Suomeen paluuta", todettiin lakiesityksessä. Käytännössä on havaittu, että monia Suomen kansalaisia kaksoiskansalaisuus on auttanut heidän käytännön elämässään.

Tämä tausta olisi syytä muistaa keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta. Mihinkään radikaaleihin uusiin arvioihin ei Suomi-Seuran johtokunnan mielestä ole tarvetta. Kaksoiskansalaisuus on ollut tärkeä mahdollisuus ulkosuomalaisille, jotka haluavat pitää yllä kulttuurista ja henkistä yhteyttä Suomeen. Heitä on tällä hetkellä jopa 1 600 000. Suomelle sillä on suuri merkitys, jos yhteyttä halutaan yllä pitää. Tämän yhteyden käytännön toteuttajana toimii Suomi-Seura.

Toinen asia on, että kaksoiskansalaisuus on kiinnostanut odotettua suuremmassa määrässä Suomeen muuttaneita siirtolaisia ja pakolaistaustaisia ihmisiä. Tämäkin loppujen lopuksi toimii Suomen hyväksi. Vaikka turvallisuusriskit on nähtävä, on ymmärrettävä myös, että niiden valvonta tapahtuu pääsääntöisesti muita teitä. Jopa pelkän Suomen kansalaisuuden omaavat ihmiset joutuvat turvallisuuskontrolliin hakiessaan tehtäviä, jotka sivuavat valtion turvallisuutta.

Suomi-Seuran johtokunta totesi, ettei kaksoiskansalaisuuslainsäädäntö tarvitse mitään radikaaleja muutoksia. Se palvelee hyvin Suomea kansainvälistyvässä ympäristössä. Sen radikaali muutos saattaisi pikemmin merkitä lapsen heittämistä pesuveden mukana.

***
Lisätietoja: Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta, puh. 050 5212906, jarmo.virmavirta@welho.com, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg puh. 09 6841 1210, tina.strandberg@suomi-seura.fi ja ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Sini Castrén puh. 09 6841 1210 sini.castren@suomi-seura.fi

Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.


YLEN MAARAJAT POISTUVAT SUOMALAISILTA EU:SSA

Euroopan Unionin alueella voi pian katsoa kaikkia netissä olevia ohjelmia maan rajoista riippumatta. Tämä koskee myös Yle Areenan ohjelmia, joita voidaan vuoden 2018 alusta katsoa kaikkialla Euroopassa. "Uudistuksen jälkeen Areenan ohjelmia voi katsella EU-maissa, kunhan on tunnistautunut palvelussa Suomen kansalaiseksi. Tunnistautuminen tapahtuu Yle-tunnuksella, jota päivitetään vastaamaan tarpeita", tiedotti Yle 9.2.2017. Yle Areenan Suomi 100 -ohjelmat ovat jo pääsääntöisesti katseltavissa Suomen ulkopuolella.

Parannus on osaa laajempaa eurooppalaisten yhteisten digimarkkinoiden luontia. Parannus mahdollistaa sen, että vahvan tunnisteen takana oleva ohjelmasisältö voi oletettavasti astuessaan voimaan vuoden 2018 alusta kulkea maan rajojen yli silloinkin kun kyse on valtion palvelusta veroa maksavista kansalaisista (Yle-vero). Päätös avaa copyright-suojatut materiaalit, tai verkkosisällöt, todistettavasti EU:n jäsenvaltioissa asuville kuluttajille (kansalaisille). Myös kaupallisia nettipalveluja voi pian käyttää vapaasti EU:n alueella.

Ulkosuomalaisparlamentti kiinnittää jatkuvasti huomiota TV-ohjelmien saatavuuteen Suomesta, ja ulkosuomalaisten mahdollisuuteen seurata suomalaista mediaa.

Yleisradiota on kehotettu jatkamaan Ruotsiin suunnattua ohjelmatarjontaa ja huolehtimaan sen monipuolisuudesta, sekä suomen- ja ruotsinkielisen ohjelmiston tasapuolisuudesta, eli kehittämään TV Finlandin ja Yle Areenan tarjontaa niin, että entistä useammat ohjelmat olisivat Suomen ulkopuolella katsottavissa. - Liikenne- ja viestintäministeriötä on kehotettu selvittämään, miten ulkosuomalaisille tarjotaan suomalaisia viestintäpalveluita ja selvittämään Ylen ohjelmien saatavuus eri puolilla maailmaa, ja miten ulkosuomalaisille suunnattua viestintää kehitetään. Lisäksi LVM:tä on kehotettu esittämään Ylelle tai jollekin muulle toimijalle ulkosuomalaisille suunnatun kanavan perustamista.


USP:n ASEMAN VIRALLISTAMINEN

Ulkosuomalaisparlamentille (USP) on perustamisvuodestaan 1997 lähtien kehittynyt vakiintunut ja arvostettu, vaan ei virallistettu, asema ulkosuomalaisten yhteisenä äänitorvena Suomen viranomaisiin ja lainsäätäjiin päin. USP vahvistaa sihteeristönään toimivan palvelu- ja neuvontajärjestön Suomi-Seura ry:n asemaa ulkosuomalaisten edunvalvojana. USP:n toiminnassa on mukana tänään 512 parlamentin säännöt vahvistanutta järjestöä, 38 maasta.

Kuuntele ja lue: ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta USP:n aseman virallistamisesta, Ruotsin Radion suomenkielisen radion Sisuradion Helsingin-kirjeenvaihtaja Katri Nisulan HAASTATTELUSSA

Jutun voi kuunnella aukeavan sivun nuolta klikkaamalla. Radion käyttämä kuva on USP:n puhemiehistön Syyskokouksen tapaamisesta sisäministeri Paula Risikon kanssa (20.10.2016), toinen kuva edellisestä, vuoden 2015 istunnosta.

Katso myös: ulkosuomalaisparlamentin vuoden 2015 USP:n asemaa koskeva päätöslauselma


Ulkosuomalaisparlamentin virallistaminen hyvä satavuotislahja ulkosuomalaisille

TIEDOTUSVÄLINEILLE
JULKAISUVAPAA HETI 12.1.2017

Ulkosuomalaisparlamentin aseman virallistaminen olisi hyvä satavuotislahja ulkosuomalaisille, kirjoittaa Suomi-Seuran puheenjohtaja ja USP:n puhemies Jarmo Virmavirta.

Artikkelin lukeaksesi, klikkaa otsikkoa.

Saatekirje Ulkosuomalaisparlamentin merkitys ja toiminnan turvaaminen:
2017 Saatekirje ulkosuomalaisparlamentista


USP:n 20-vuotisjuhlaistuntoon siivittää Suomi 100 Maailmalla -KONSERTTI

20-vuotisjuhlaistuntoa edeltävänä iltana, torstaina:
15.6.2017 klo 18:00 – 20:30
Konserttisali, Musiikkitalo, Helsinki

Ainutlaatuinen konsertti esittelee ulkosuomalaista osaamista ja tarjoaa monipuolisen musiikillisen elämyksen. Konsertissa esiintyvät:

- Uusikuu-yhtye (Iso-Britannia, Saksa) ja Justice in Motion -tanssiteatteri (Iso-Britannia) - www.uusikuu.com / www.justiceinmotion.co.uk
- sopraano Maria Männistö (USA) ja ohjaaja Benjamin Mosse (USA) - www.hamara-twilight.com, www.mariamannisto.com
- huilutaiteilija Ulla Suokko (Peru) - www.ullasuokko.com
- jazzpianisti Karri Luhtala (Italia) - www.karriluhtala.com
- Surunmaa-yhtye (Ruotsi) - Facebook: Surunmaa
- laulajalegenda Eino Grön (USA/Suomi) www.einogron.fi

Löydät konserttiohjelman Musiikkitalon sivuilta TÄSTÄ ja konserttiliput voi sitä kautta ostaa Ticketmasterilta (myös luottokortilla) (www.musiikkitalo.fi).

Konsertista kannattaa jo laittaa sana kiertämään sukulaisille ja ystäville Suomessa ja maailmalla! Seuratkaa myös Suomi-Seuran kotisivuja www.suomi-seura.fi ja Facebook-sivua Suomi-Seura ry tammikuusta 2017 alkaen. Tervetuloa konserttiin!


Nuorison matka-avustus istuntoon osallistumiseen

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoon Helsinkiin 16. - 17.6.2017 tuleville nuorille myönnetään ylimääräinen matka-avustus. Kaukomailta tulevat korkeintaan 30-vuotiaat voivat saada 500 euron, Pohjoismaista, Baltiasta tai Venäjältä tulevat 100 euron ja muualta Euroopasta tulevat 300 euron matka-avustuksen.

Avustusta voi hakea 28.2.2017 asti. Päätöksistä tiedotetaan maaliskuun loppuun mennessä. Edellytyksenä avustuksen saamiselle on, että nuori edustaa istunnossa ulkosuomalaisjärjestöä. Jaettavien apurahojen kokonaismäärä on rajoitettu, joten yhteisöjen äänivaltaiset edustajat ovat etusijalla.

Avustuksen hakulomake on alla ja osoitteessa www.suomi-seura.fi. Se löytyy myöhemmin myös kotisivujen kohdasta > Istunto 2017. Anomuksen voi tehdä matkustaja tai hänen järjestönsä nimetyn matkustajan puolesta. Anomusten postitus ja tiedustelut: Hanne Selin, hanne.selin@suomi-seura.fi, +358-9-6841 2137.
2017_hakulomakenuorisomatka


Istuntokutsut matkalla

Kutsut ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistuntoon Helsingissä 16. – 17.6.2017 ovat lähteneet kaikkialle maailmaan 39 maahan yhteensä 517 toiminnassa mukana olevalle ulkosuomalaisyhteisölle.

Tervetuloa! Nähdään Helsingissä!

Lisätietoa istunnosta, siihen ilmoittautumisesta (yhteisöjen viimeinen päivä 16.3.2017), ja aloitteiden teosta: katso kohta Istunto 2017. Parlamenttisihteeri kertoo mielellään lisää, myös ulkosuomalaisparlamentin toimintaan mukaan tulosta, ja vastaanottaa yhteysosoitteiden päivitykset: sini.castren@suomi-seura.fi, puh. +358-(0)9-684 1210


Lippu korkealle!

- kysely ulkosuomalaisten liputuskäytännöistä

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden, Suomi-Seuran 90-vuotisjuhlavuoden ja ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haluamme kartoittaa maailmalla asuvien suomalaisten liputuskäytäntöjä. Mitä Suomen lippu ja liputus teille merkitsee? Missä ja miten mieluiten liputatte? Kuinka tärkeäksi koette, että ulkosuomalaisuudelle olisi oma liputuspäivänsä? Näitä kysymme tässä sähköisessä kyselyssä, johon voit vastata aina (pidennetty aika) helmikuun 2017 loppuun.

Avaa kysely tästä linkistä
tai täältä: www.suomi-seura.fi
Kiitos etukäteen vastauksestanne!

Kyselyn voi ladata tästä pdf-tiedostona: tulosta, täytä ja postita se kirjeitse, tai lähetä se skannattuna sähköpostin liitteenä osoitteeseen info@usp.fi:
Lippu_korkealle_Hissa_flaggan_Hoist_the_flag

Tiesitkö että:
Suomen lippuja (pöytälippuja, eri mittaisia salkolippuja), isännänviirejä, pinssejä jne. voi tilata Suomi-Seuran tuotevälityksestä