Ulkosuomalaisparlamentti

Ajankohtaista

Ulkosuomalaisparlamentti on myös Facebookissa.
USP-Alueesi vuosittaisen aluekokouksen tapahtumasivu voi olla Facebookissa. Näillä USP-Alueilla on siellä ryhmä: USP Itä-Eurooppa, USP:n Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-Idän alueen suomalaiset, Finnish Expatriate Parliament Canada Region.

Sihteeristömme Suomi-Seuran uusilta kotisivuilta löydät neuvontapalvelut ja oppaat kun muutat maasta, paluumuutat Suomeen tai haluat neuvoja vaikka eläkkeesi verotukseen liittyvissä kysymyksissä.

Ulkosuomalaisille kiinnostavimmat internet-linkit ja lempi-blogisi keräsimme tänne. → Vinkkaathan lisää!

Ulkosuomalaisille tärkeitä Suomen tiedonjyviä on yhä Suomi-Seuran blogissa Kotisi Maailmalla. → Tervetuloa jättämään kommentteja ja terveisiä tai jakamaan blogi ystävälle: http://suomiseurary.wordpress.com/

Tutustu juhlavuoteen maailmalla ja tiedota omista juhlistanne Suomi-Seuran ja USP:n, Suomen ev.lut. Kirkon ulkosuomalaistyön, Siirtolaisuusinstituutin ja Merimieskirkon sivustolla Suomi 100 Maailmalla.


Hangosta Uuteen Maailmaan -näyttelyn avajaiset

HUM_kutsu

Valokuvaaja Karoliina Veijon taidevalokuvanäyttely 'Hangosta Uuteen Maailmaan' on avattu ulkosuomalaisparlamentin sihteeristön Suomi-Seura ry:n tiloissa Helsingin Kruunuhaassa. Näyttelyn avajaiset pidettiin 29.11.2017. Näyttely on avoinna 28.2.2018 asti. Osoite: Mariankatu 8, 00170 Helsinki (3. krs.).

Hangon Museon kokoelmien siirtolaisuuskuviin pohjaavat teokset kuratoi alkujaan galleristi Eeva Pinomaa ja näyttely oli esillä vuotuisessa FinnFestissä Michiganissa vuonna 2013. Se on vieraillut myös Hangon kaupungintalolla ja vuonna 2015 Turussa Siirtolaisuusinstituutissa, viimeksi kesällä 2017 ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistunnossa Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Tämä ja muut Veijon teossarjat kuten Suomi 100 -ohjelmaan kuulunut Helsingin historiaa esittelevä 'Sadan Vuoden Aikahyppy' löytyvät taiteilijan kotisivuilta.


EDUSKUNTA ON HYVÄKSYNYT KIRJEÄÄNESTYKSEN!

Vaalilaki

Eduskunnan täysistuntosali 21.11.2017, puhemies Mauri Pekkarinen


Hallituksen esitys kirjeäänestysoikeuden sallimisesta vaaleissa ulkosuomalaisille hyväksyttiin tiistaina 21.11.2017 eduskunnan täysistunnossa toisessa käsittelyssä. Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat kampanjoineet kirjeäänestyksen puolesta 17 vuotta. Kirjeäänestys vastaa tätä päivää, jossa ihmisten liikkuvuus on lisääntyvä megatrendi.

Suomen ulkopuolella asuvia äänioikeutettuja on yli 242 000. Ulkosuomalaisten äänestysvilkkaus on pysynyt noin 8 – 10 %:ssa, ja siihen on tärkein syy ollut pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikalle. Monet ulkosuomalaiset joutuvat ottamaan jopa työstä vapaata äänestystä varten.

Kirjeäänestyksen on määrä olla käytössä vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien. Nyt hyväksytyn lain mukaan oikeus äänestää kirjeitse on ulkosuomalaisilla äänioikeutetuilla ja niillä Suomessa vakituisesti asuvilla äänioikeutetuilla, jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän. Äänestystilanteessa on oltava paikalla kaksi todistajaa, jotka todistavat allekirjoituksillaan, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.
Äänioikeutettu voi itse valita, äänestääkö hän kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan Suomen ulkomaanedustustoon.

Kirjeäänestys on voimassa lähes 50 maassa, muun muassa Ruotsissa, missä se on nostanut ulkoruotsalaisten äänestysvilkkautta huomattavasti.

Lue lisää:

* Tiedote 21.11.2017, Suomi-Seura ry
* Tiedote 22.11.2017, Eduskunta
* Hallituksen lakiesitys jonka eduskunta hyväksyi: HE 101/2017 ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan puoltava mietintö PeVM 3/2017
* Facebook-sivu 22.11.2017, Ulkosuomalaisparlamentti
* Päivitys 19.9., alla.


Puhemiehistön syyskokous 2017 menestys

Ulkosuomalaisparlamentin uuden puhemiehistön (2017-2020) ensimmäinen syyskokous Helsingissä 28.-29.9. oli varsinainen ajoituksen menestys.

Puhemiehisto_2017-2020

Kirjeäänestys

Suomi-Seura ry:n johtokunnan ja puhemiehistön iltatapaamista 27.9. väritti eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelu hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta eli kirjeäänestysoikeudesta ulkosuomalaisille. Katso ja kuuntele eduskunnan keskustelu kirjeäänestyksestä 27.9. kaikkialla maailmassa eduskunnan kotisivun www.eduskunta.fi pohjalla olevan Lähetysten verkkotallenteet-linkin kautta. Tallenne 27.9. alkaa klo 14 ja kirjeäänestyskeskustelu alkaa noin klo 18 eli noin kohdassa +80% tallenteen aikajanaa. Suomi-Seura ja USP ovat edistäneet kirjeäänestystä 17 vuotta. Seuraavaksi olemme kuultavina perustuslakivaliokunnassa 18.10.2017, jonne jätettävä lausuntomme julkaistaan valiokunnan mietinnon valmistuttua.

Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2017-2021

Syyskokoukseen osui myös hallituksen istunto, jossa hyväksyttiin Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2017-2021. (Lisää alla: SM:n tiedote ohjelmasta ja ohjelma). Puhemiehistön tavatessa pääministeri Juha Sipilän valtiosihteeri Paula Lehtomäki, varmisti hän ohjelmaan liittyen, että USP:n aseman selvittämiseksi asetaan työryhmä. Puhemiehistö esitteli valtiosihteerille joka on juhlavuosihankkeen hallituksen puheenjohtaja, myös alueidensa erityispiirteitä ja valtiollisen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia maailmalla.

LISÄÄ otsikkoa klikkaamalla:
Eurooppa-, urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terhon tapaaminen, ulkoasiainministeriön Suomi 100 -suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen tapaaminen, arvostetuille median edustajille isännöidyt Mediapäiväkahvit ja USP:n ja viimeisimpänä muttei vähimpänä, Suomi-Seuran avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus eduskunnassa Missä ovat ulkosuomalaiset valtion budjetissa? jossa kuultiin eduskuntaryhmien kommenttipuheenvuorot niille tärkeistä ulkosuomalaisasioista - kirjeäänestysoikeus ulkosuomalaisille, USP:n aseman vakiinnuttaminen ja Suomi-koulujen toiminnan turvaaminen (lisää ohjelmasta julisteineen myös alla).


HALLITUKSEN ULKOSUOMALAISPOLIITTINEN OHJELMA HYVÄKSYTTY

Hallitus hyväksyi neuvottelussaan ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosille 2017–2021. Ohjelma ajaa ulkomailla asuvien suomalaisten etua ja koskettaa noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista. Valtioneuvosto vahvisti ohjelman ensimmäistä kertaa vuonna 2006.

Ohjelma vahvistaa ulkosuomalaispolitiikan toimeenpanon jatkuvuutta

Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma sisältää 17 politiikkalinjausta, joita edistetään sovituilla toimenpiteillä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi. Ohjelman tavoitteet liittyvät muun muassa vaaleihin, kansalaisuusasioihin kuten passi- ja henkilökorttiasioihin, ulkomailla toimivien Suomi- ja Eurooppa-koulujen toimintaan, lasten perusopetukseen ja sosiaaliturva- ja terveyspalveluasioihin.

Sisäministeriössä ohjelman koordinaatiovastuu

Ulkosuomalaispoliittinen ohjelma on valmisteltu Suomi-Seura ry:n ja ulkosuomalaisparlamentin edustajien sekä eri ministeriöiden ja virastojen kesken. Koordinaatiovastuu ohjelmasta on sisäministeriössä.

Ohjelma koskee noin 1,6 miljoonaa ulkosuomalaista

Ohjelmassa ulkosuomalaisella tarkoitetaan Suomen ulkopuolella asuvaa Suomen kansalaista tai suomalaista syntyperää olevaa henkilöä. Eniten ulkosuomalaisia on Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Venäjällä, Iso-Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Virossa. Äänioikeutettuja Suomen kansalaisia asuu ulkomailla yhteensä 242 096 henkilöä (huhtikuu 2015).

Sisäministeriön tiedote

Koko Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosiksi 2017-2021


KIRJEÄÄNESTYS TULEE!

Kirjeäänestys tulee

Kuva: Oikeusministeriö, tiedote 19.9.2017: Kirjeäänestys ulkomailla esitetään mahdollistettavaksi vaaleissa

Hallitus antoi 19.9.2017 esityksen eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta! Lakiesitys kirjeäänestyksen mahdollistamiseksi ulkomailla kansallisissa vaaleissa menee nyt eduskunnan käsittelyyn. Tasavallan presidentti vahvistaisi lain marraskuun 2018 paikkeilla. Kirjeäänestys tulisi käyttöön huhtikuun 2019 eduskuntavaaleista alkaen.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry ovat kampanjoineet sen puolesta 17 vuoden ajan.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaa merkittävästi mahdollisuutta äänestää, joka voi olla ulkomailla asuville ja siellä vaalien aikaan oleskeleville äänioikeutetuille hankalaa ja kallista pitkien matkojen ja matkakustannusten takia. Oikeus äänestää kirjeitse koskisi ulkosuomalaisia äänioikeutettuja ja niitä Suomessa vakituisesti asuvia äänioikeutettuja jotka ovat ulkomailla koko sen ajan kun Suomessa voi äänestää, eli ennakkoäänestysajan ja vaalipäivän. Edelleen voisi vapaasti päättää, äänestääkö kirjeitse vai menemällä ennakkoäänestyspaikkaan.

Odotamme äänestysaktiivisuuden nousevan Suomessa merkittävästi. Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja on 242 096 (2015) eli 5,4 % äänestäjäkunnasta mikä vastaa ruotsia äidinkielenään puhuvien äänioikeutettujen määrää.

Ulkosuomalaisparlamentti esittää päätöslauselmassaan 2/2017, että Suomen valtio järjestää kirjeäänestyksestä tehokkaan ja selkokielisen tiedotuskampanjan hyödyntäen koti- ja ulkomaista mediaa monikanavaisesti. Tietoa tulee jakaa myös Suomi-seuroille, suomalaisille seurakunnille, Suomi-kouluille ja kaikille muille madhollisille ulkosuomalaisyhteisöille, jotka siten voivat välittää tietoa jäsenilleen.

Katso myös:
* USP ja Suomi-Seura lausunto lakiluonnoksesta oikeusministeriölle (17.3.2017) ja 17 muuta lausuntoa
* Valtioneuvoston päätös (19.9.2017)
* Hallituksen lakiesitys eduskuntaan (19.9.2017)
* Suomi-Seura ry:n tiedote (19.9.2017)
* USP ja Suomi-Seura lausunto perustuslakivaliokunnassa (18.10.2017): Lausunto_kirjeäänestys_PeV_17-10-2017 (doc)


Puhemiehistön syyskokous 2017

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu Helsinkiin Syyskokoukseensa torstaina ja perjantaina 28. - 29. syyskuuta.

Kokous on uuden, kesäkuun 2017 istunnon vahvistaman eli USP:n alueiden valitsemien alueen edustajien ensimmäinen. Puhemiehistön jäsenten esittelyt löytyvät osiosta Ulkosuomalaisparlamentin alueet

Puhemiehistön syys- ja kevätkokouksissaan edistetään istuntojen hyväksymiä päätöslauselmia ulkosuomalaisille tärkeistä asioista ja tavataan ministereitä, virkamiehiä ja lainsäätäjiä. Nyt puhemiehistö tapaa myös Suomi-Seuran johtokunnan.

Alueraportit maailmalta ovat kokouksien tärkeää antia ja istuntojen hyväksymien päätöslauselmien edistämisen seuranta. Istunnon 2017 päätöslauselmista huomioidaan myös sääntövaliokunnasta tulleet velvoitteet kuten tarkkailijoiden statuksen selvitys (PL 51/2017) ja ulkosuomalaisnuorten ohjelma (PL 54/2017). Järjestäytyessään uusi puhemiehistö paneutuu myös tiedotus- ja viestintäsuunnitelmaansa.

Syyskokouksen ohjelman edunajon kohteina ovat mm. USP:n asema josta tulee jonkinlainen kirjaus Hallituksen ulkosuomalaispoliittiseen ohjelmaan vuosiksi 2017-2021, kirjeäänestys, lasten ja nuorten kielen ja kulttuurin opetus maailmalla kuten Suomi-koulut ja perusopetusta maailmalla antavat koulut.

USP:n asemasta ja muista ajankohtaisista ulkosuomalaisasioista keskustellaan pääministeri Juha Sipilän valtosihteeri Paula Lehtomäen kanssa. Kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terho tavataan aiheesta Suomi-Seuran rooli USP:n sihteeristönä. Merkittäville kirjoitetun ja sähköisen median edustajille isännöidään Mediapäiväkahvit sen pohtimiseksi, miten saada kirjoittava media kiinnostumaan ulkosuomalaisista, mitä ulkosuomalaisuus merkitsee ja mitä meiltä toivottaisiin.

Eduskunnassa pidetään 29.9. klo 8.30 - 9.30 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Missä ovat ulkosuomalaiset valtion budjetissa? Järjestäjä on kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok, Suomi-Seuran johtokunnan jäsen). Aamukahveilla kansanedustajien, heidän avustajiensa ja muiden kiinnostuneiden kanssa etsitään valtion vuoden 2018 talousarviosta mm. USP, kirjeäänestys ulkosuomalaisille kansallisissa vaaleissa ja Suomi-koulut sekä perusopetusta maailmalla antavat koulut. Eduskuntaryhmien lyhyet kommenttipuheenvuorot tärkeistä ulkosuomalaisasioista pitävät seuraavat kansanedustajat:
Aila Paloniemi (kesk), Pia Kauma (kok), Maria Guzenina (sd, Suomi-Seuran johtokunnan jäsen), Tiina Elovaara (sininen), Mika Raatikainen (ps), Pekka Haavisto (vihr), Matti Semi (vas), (vahvistettava) (r) ja Antero Laukkanen (KD).

TERVETULOA KANSSAMME EDUSKUNTAAN 29.9. KLO 8.30 - 9.30:

Eduskunnan tiedotustilaisuus

Eduskunnan Kansalaisinfon kartta: eduskuntatiedotuksen sivulla


Päätöslauselmat 2017

Ulkosuomalaisparlamentin 9. istunnon, 20-vuotisjuhlaistunnon 16.-17.6.2017 hyväksymät päätöslauselmat (56 kappaletta) löytyvät kotisivujen aloitussivulta sekä täältä: Toiminta > Päätöslauselmat 2017


LAKI KIRJEÄÄNESTYKSESTÄ LAUSUNNOLLE

Oikeusministeriö on valmistellut hallituksen esityksen eduskunnalle vaalilain muuttamisesta. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Esityksen mukaan vaalilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut (ulkosuomalaiset) ja vaalien aikaan ulkomailla tilapäisesti asuvat tai oleskelevat muut äänioikeutetut saisivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse.

Kirjeäänestyksen käyttöönotto parantaisi merkittävästi monien ulkosuomalaisten ja ulkomailla muutoin oleskelevien äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää. Kirjeäänestyksen käyttöönotto ei poistaisi voimassa olevan lain mukaista mahdollisuutta äänestää ennakkoon ulkomailla edustustoissa ja niiden toimipaikoissa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2018. Tällöin ulkosuomalaiset voivat äänestää kirjeitse jo eduskuntavaaleissa huhtikuussa vuonna 2019.

Ulkosuomalaisparlamentti ja sen sihteeristö Suomi-Seura ry. ovat saaneet lausuntopyynnön. Lausuntokierros jatkuu maaliskuun 2017 puoliväliin. Tämän jälkeen annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Ulkosuomalaisparlamentti julkaisi asiasta lehdistötiedotteen 15.4.2016. Syksyllä 2014 USP antoi yhdessä Suomi-Seuran kanssa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksen kirjeäänestyksen toteuttamisesta ja Ruotsin mallista. Kirjeäänestyslakiesitys on merkittävä äänestysvilkkautta tukeva askel. Kirjeäänestys on jossakin muodossa voimassa jopa 44 maassa ympäri maailmaa. Ruotsi antoi kansalaisilleen oikeuden äänestää kirjeitse ulkomailla vuonna 2006. Ulkosuomalaisparlamentti on toivonut kirjeäänestysoikeutta ulkosuomalaisille yli 15 vuoden ajan.

Ulkosuomalaiset ansaitsevat oman liputuspäivänsä

TIEDOTUSVÄLINEILLE 21.2.2017

Ruotsissa asuvilla suomalaisilla on jo oma merkkipäivänsä kalenterissa, mutta Suomessa ulkosuomalaisten merkitystä ei ole vastaavalla tavalla huomioitu, kirjoittaa Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg. - "Maailmalla asuvat suomalaiset tekevät suomalaisuutta tunnetuksi ja muokkaavat positiivista Suomi-kuvaa: he ovat ansainneet oman liputuspäivänsä. Liputuspäivä olisi kunnianosoitus ulkosuomalaisten tekemälle vapaaehtoistyölle sekä symboloisi kaikkien suomalaisten yhteenkuuluvuutta - asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi se sopisi täydellisesti juhlavuoden ”Yhdessä”-teemaan. Vuonna 2017 on korkea aika nostaa lippu salkoon maailmalla olevien sukulaistemme, ystäviemme, tuttujen ja myös tuntemattomien suomalaisuuden lähettiläiden kunniaksi."

Artikkelin lukeaksesi, klikkaa otsikkoa.

* * *
Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.


KAKSOISKANSALAISUUS ON TÄRKEÄ MAHDOLLISUUS ULKOSUOMALAISILLE

KANNANOTTO 13.2.2017


Suomi-Seuran johtokunta käsitteli kokouksessaan maanantaina 13.2.2017 kaksoiskansalaisuutta koskevaa keskustelua ja antoi sitä koskevan kannanoton:

1) Ensinnäkin Suomi-Seuralla ja ulkosuomalaisparlamentilla oli tärkeä rooli, kun kaksoiskansalaisuutta koskeva keskustelu Suomessa alkoi. Itse asiassa ensimmäisessä kokouksessaan vuonna 1997 parlamentti otti tehtäväkseen kaksoiskansalaisuuden toteuttamisen lainsäädännön kautta. Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Kalevi Sorsa puhui parlamentin ensimmäisessä kokouksessa kaksoiskansalaisuuden puolesta. Suomi-Seuran järjestämässä allekirjoituskampanjassa vuonna 2000 kaksoiskansalaisuuden toteutumisen puolesta allekirjoitti 25 700 ulkosuomalaista 51 maasta.

2) Toiseksi johtokunta muistutti niistä tavoitteista, joita kaksoiskansalaisuuteen liitettiin. Tarkoituksena oli ensimmäiseksi edesauttaa Suomesta muuttaneita ulkosuomalaisia, joiden yhteyden säilyttäminen Suomeen oli ollut julkisen vallan tavoitteena itsenäisyyden alkuajoista lähtien. Hallituksen lakiesityksessäkin tämä muistettiin: "Ehdotuksella pyritään auttamaan Suomen ulkopuolella asuvia Suomen kansalaisia säilyttämään yhteytensä Suomeen ja helpottamaan mahdollista Suomeen paluuta", todettiin lakiesityksessä. Käytännössä on havaittu, että monia Suomen kansalaisia kaksoiskansalaisuus on auttanut heidän käytännön elämässään.

Tämä tausta olisi syytä muistaa keskustelussa kaksoiskansalaisuudesta. Mihinkään radikaaleihin uusiin arvioihin ei Suomi-Seuran johtokunnan mielestä ole tarvetta. Kaksoiskansalaisuus on ollut tärkeä mahdollisuus ulkosuomalaisille, jotka haluavat pitää yllä kulttuurista ja henkistä yhteyttä Suomeen. Heitä on tällä hetkellä jopa 1 600 000. Suomelle sillä on suuri merkitys, jos yhteyttä halutaan yllä pitää. Tämän yhteyden käytännön toteuttajana toimii Suomi-Seura.

Toinen asia on, että kaksoiskansalaisuus on kiinnostanut odotettua suuremmassa määrässä Suomeen muuttaneita siirtolaisia ja pakolaistaustaisia ihmisiä. Tämäkin loppujen lopuksi toimii Suomen hyväksi. Vaikka turvallisuusriskit on nähtävä, on ymmärrettävä myös, että niiden valvonta tapahtuu pääsääntöisesti muita teitä. Jopa pelkän Suomen kansalaisuuden omaavat ihmiset joutuvat turvallisuuskontrolliin hakiessaan tehtäviä, jotka sivuavat valtion turvallisuutta.

Suomi-Seuran johtokunta totesi, ettei kaksoiskansalaisuuslainsäädäntö tarvitse mitään radikaaleja muutoksia. Se palvelee hyvin Suomea kansainvälistyvässä ympäristössä. Sen radikaali muutos saattaisi pikemmin merkitä lapsen heittämistä pesuveden mukana.

***
Lisätietoja: Suomi-Seuran puheenjohtaja, ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta, puh. 050 5212906, jarmo.virmavirta@welho.com, Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg puh. 09 6841 1210, tina.strandberg@suomi-seura.fi ja ulkosuomalaisparlamentin sihteeri Sini Castrén puh. 09 6841 1210 sini.castren@suomi-seura.fi

Suomi-Seura ry toimii ulkosuomalaisten asiantuntija- ja palvelujärjestönä sekä maailmalla asuvien suomalaisten edunvalvonnasta vastaavan ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä. Suomi-Seura ry täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja ulkosuomalaisparlamentti 20 vuotta.


YLEN MAARAJAT POISTUVAT SUOMALAISILTA EU:SSA

Euroopan Unionin alueella voi pian katsoa kaikkia netissä olevia ohjelmia maan rajoista riippumatta. Tämä koskee myös Yle Areenan ohjelmia, joita voidaan vuoden 2018 alusta katsoa kaikkialla Euroopassa. "Uudistuksen jälkeen Areenan ohjelmia voi katsella EU-maissa, kunhan on tunnistautunut palvelussa Suomen kansalaiseksi. Tunnistautuminen tapahtuu Yle-tunnuksella, jota päivitetään vastaamaan tarpeita", tiedotti Yle 9.2.2017. Yle Areenan Suomi 100 -ohjelmat ovat jo pääsääntöisesti katseltavissa Suomen ulkopuolella.

Parannus on osaa laajempaa eurooppalaisten yhteisten digimarkkinoiden luontia. Parannus mahdollistaa sen, että vahvan tunnisteen takana oleva ohjelmasisältö voi oletettavasti astuessaan voimaan vuoden 2018 alusta kulkea maan rajojen yli silloinkin kun kyse on valtion palvelusta veroa maksavista kansalaisista (Yle-vero). Päätös avaa copyright-suojatut materiaalit, tai verkkosisällöt, todistettavasti EU:n jäsenvaltioissa asuville kuluttajille (kansalaisille). Myös kaupallisia nettipalveluja voi pian käyttää vapaasti EU:n alueella.

Ulkosuomalaisparlamentti kiinnittää jatkuvasti huomiota TV-ohjelmien saatavuuteen Suomesta, ja ulkosuomalaisten mahdollisuuteen seurata suomalaista mediaa.

Yleisradiota on kehotettu jatkamaan Ruotsiin suunnattua ohjelmatarjontaa ja huolehtimaan sen monipuolisuudesta, sekä suomen- ja ruotsinkielisen ohjelmiston tasapuolisuudesta, eli kehittämään TV Finlandin ja Yle Areenan tarjontaa niin, että entistä useammat ohjelmat olisivat Suomen ulkopuolella katsottavissa. - Liikenne- ja viestintäministeriötä on kehotettu selvittämään, miten ulkosuomalaisille tarjotaan suomalaisia viestintäpalveluita ja selvittämään Ylen ohjelmien saatavuus eri puolilla maailmaa, ja miten ulkosuomalaisille suunnattua viestintää kehitetään. Lisäksi LVM:tä on kehotettu esittämään Ylelle tai jollekin muulle toimijalle ulkosuomalaisille suunnatun kanavan perustamista.


USP:n ASEMAN VIRALLISTAMINEN

Ulkosuomalaisparlamentille (USP) on perustamisvuodestaan 1997 lähtien kehittynyt vakiintunut ja arvostettu, vaan ei virallistettu, asema ulkosuomalaisten yhteisenä äänitorvena Suomen viranomaisiin ja lainsäätäjiin päin. USP vahvistaa sihteeristönään toimivan palvelu- ja neuvontajärjestön Suomi-Seura ry:n asemaa ulkosuomalaisten edunvalvojana. USP:n toiminnassa on mukana tänään 512 parlamentin säännöt vahvistanutta järjestöä, 38 maasta.

Kuuntele ja lue: ulkosuomalaisparlamentin puhemies Jarmo Virmavirta USP:n aseman virallistamisesta, Ruotsin Radion suomenkielisen radion Sisuradion Helsingin-kirjeenvaihtaja Katri Nisulan HAASTATTELUSSA

Jutun voi kuunnella aukeavan sivun nuolta klikkaamalla. Radion käyttämä kuva on USP:n puhemiehistön Syyskokouksen tapaamisesta sisäministeri Paula Risikon kanssa (20.10.2016), toinen kuva edellisestä, vuoden 2015 istunnosta.

Katso myös: ulkosuomalaisparlamentin vuoden 2015 USP:n asemaa koskeva päätöslauselma


Ulkosuomalaisparlamentin virallistaminen hyvä satavuotislahja ulkosuomalaisille

TIEDOTUSVÄLINEILLE
JULKAISUVAPAA HETI 12.1.2017

Ulkosuomalaisparlamentin aseman virallistaminen olisi hyvä satavuotislahja ulkosuomalaisille, kirjoittaa Suomi-Seuran puheenjohtaja ja USP:n puhemies Jarmo Virmavirta.

Artikkelin lukeaksesi, klikkaa otsikkoa.

Saatekirje Ulkosuomalaisparlamentin merkitys ja toiminnan turvaaminen:
2017 Saatekirje ulkosuomalaisparlamentista


USP:n 20-vuotisjuhlaistuntoon siivittää Suomi 100 Maailmalla -KONSERTTI

20-vuotisjuhlaistuntoa edeltävänä iltana, torstaina:
15.6.2017 klo 18:00 – 20:30
Konserttisali, Musiikkitalo, Helsinki

Ainutlaatuinen konsertti esittelee ulkosuomalaista osaamista ja tarjoaa monipuolisen musiikillisen elämyksen. Konsertissa esiintyvät:

- Uusikuu-yhtye (Iso-Britannia, Saksa) ja Justice in Motion -tanssiteatteri (Iso-Britannia) - www.uusikuu.com / www.justiceinmotion.co.uk
- sopraano Maria Männistö (USA) ja ohjaaja Benjamin Mosse (USA) - www.hamara-twilight.com, www.mariamannisto.com
- huilutaiteilija Ulla Suokko (Peru) - www.ullasuokko.com
- jazzpianisti Karri Luhtala (Italia) - www.karriluhtala.com
- Surunmaa-yhtye (Ruotsi) - Facebook: Surunmaa
- laulajalegenda Eino Grön (USA/Suomi) www.einogron.fi

Löydät konserttiohjelman Musiikkitalon sivuilta TÄSTÄ ja konserttiliput voi sitä kautta ostaa Ticketmasterilta (myös luottokortilla) (www.musiikkitalo.fi).

Konsertista kannattaa jo laittaa sana kiertämään sukulaisille ja ystäville Suomessa ja maailmalla! Seuratkaa myös Suomi-Seuran kotisivuja www.suomi-seura.fi ja Facebook-sivua Suomi-Seura ry tammikuusta 2017 alkaen. Tervetuloa konserttiin!


Nuorison matka-avustus istuntoon osallistumiseen

Ulkosuomalaisparlamentin istuntoon Helsinkiin 16. - 17.6.2017 tuleville nuorille myönnetään ylimääräinen matka-avustus. Kaukomailta tulevat korkeintaan 30-vuotiaat voivat saada 500 euron, Pohjoismaista, Baltiasta tai Venäjältä tulevat 100 euron ja muualta Euroopasta tulevat 300 euron matka-avustuksen.

Avustusta voi hakea 28.2.2017 asti. Päätöksistä tiedotetaan maaliskuun loppuun mennessä. Edellytyksenä avustuksen saamiselle on, että nuori edustaa istunnossa ulkosuomalaisjärjestöä. Jaettavien apurahojen kokonaismäärä on rajoitettu, joten yhteisöjen äänivaltaiset edustajat ovat etusijalla.

Avustuksen hakulomake on alla ja osoitteessa www.suomi-seura.fi. Se löytyy myöhemmin myös kotisivujen kohdasta > Istunto 2017. Anomuksen voi tehdä matkustaja tai hänen järjestönsä nimetyn matkustajan puolesta. Anomusten postitus ja tiedustelut: Hanne Selin, hanne.selin@suomi-seura.fi, +358-9-6841 2137.
2017_hakulomakenuorisomatka


Istuntokutsut matkalla

Kutsut ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlaistuntoon Helsingissä 16. – 17.6.2017 ovat lähteneet kaikkialle maailmaan 39 maahan yhteensä 517 toiminnassa mukana olevalle ulkosuomalaisyhteisölle.

Tervetuloa! Nähdään Helsingissä!

Lisätietoa istunnosta, siihen ilmoittautumisesta (yhteisöjen viimeinen päivä 16.3.2017), ja aloitteiden teosta: katso kohta Istunto 2017. Parlamenttisihteeri kertoo mielellään lisää, myös ulkosuomalaisparlamentin toimintaan mukaan tulosta, ja vastaanottaa yhteysosoitteiden päivitykset: sini.castren@suomi-seura.fi, puh. +358-(0)9-684 1210


Lippu korkealle!

- kysely ulkosuomalaisten liputuskäytännöistä

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden, Suomi-Seuran 90-vuotisjuhlavuoden ja ulkosuomalaisparlamentin 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi haluamme kartoittaa maailmalla asuvien suomalaisten liputuskäytäntöjä. Mitä Suomen lippu ja liputus teille merkitsee? Missä ja miten mieluiten liputatte? Kuinka tärkeäksi koette, että ulkosuomalaisuudelle olisi oma liputuspäivänsä? Näitä kysymme tässä sähköisessä kyselyssä, johon voit vastata aina (pidennetty aika) helmikuun 2017 loppuun.

Avaa kysely tästä linkistä
tai täältä: www.suomi-seura.fi
Kiitos etukäteen vastauksestanne!

Kyselyn voi ladata tästä pdf-tiedostona: tulosta, täytä ja postita se kirjeitse, tai lähetä se skannattuna sähköpostin liitteenä osoitteeseen info@usp.fi:
Lippu_korkealle_Hissa_flaggan_Hoist_the_flag

Tiesitkö että:
Suomen lippuja (pöytälippuja, eri mittaisia salkolippuja), isännänviirejä, pinssejä jne. voi tilata Suomi-Seuran tuotevälityksestä


Presidentin itsenäisyyspäivätervehdys 2016

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille
Suomen 99. itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2016.

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

2016 Tervehdys ulkosuomalaisille yhteisöille

Itsenäisyyspäivän 6.12.2016 juhlavastaanoton kuva: presidentti Sauli Niinistö ja puoliso Jenni Haukio


Ulkosuomalaisuuden liputuspäivä 5. elokuuta

Ulkosuomalaiset ovat toivoneet liputuspäivää ulkosuomalaisuudelle parlamentti-istunnon päätöslauselmin (34/2015; 29/2012). Ulkosuomalaisuuden merkkipäivä 5. elokuuta olisi myös osoitettu lipun symbolilla vapaaehtoiseksi liputuspäiväksi almanakassa ja Valtiokalenterissa.

Maamme omaleimaisuus ja kansainvälisyys juontuu maastamuutosta ja paluumuutosta. Tunnemme kaikki, tai olemme itse, joko tulevia, nykyisiä tai entisiä ulkosuomalaisia. Ulkosuomalaisuus ansaitsee oman merkkipäivänsä, joka sitoo kansakuntaa yhteen, maan rajoista riippumatta. Ulkosuomalaisuuden päivän sanoma on, että suomalaiset yhdessä muodostavat maailmanlaajuisen verkoston.

Liputtakaamme 5.8. yhdessä ulkosuomalaisuuden päiväksi, 100-vuotiaan Suomen kunniaksi vuonna 2017 (20-vuotiaan ulkosuomalaisparlamentin perustamispäivänä)! Ulkosuomalaisuuden merkkipäivää edistetään kannustamalla liputustavan käyttöönottoon maailmalla ja Suomessa!

Jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla aina, kun hän näkee liputuksen aiheelliseksi. Liputus aloitetaan aamulla klo 8 ja lopetetaan auringon laskiessa, kesällä viimeistään klo 21.

Suomessa on kuusi virallista liputuspäivää, vaalipäivien ja presidentin toimeenastumispäivän lisäksi. Muita eli ns. vakiintuneita liputuspäiviä on 13. Otollisena, kesäisenä liputuskuukautena elokuussa ei Suomen kalenterissa ole ainuttakaan liputuspäivää. Suomen lippu on kaunis katsella. Liputtamalla 5.8. kodeissa, kouluissa ja järjestöissä, voimme me ulkosuomalaiset ja Suomessa asuvat liputtaa ulkosuomalaisuuden päivän yhdessä meille kaikille.


Ulkosuomalaisparlamentin käsikirja päivitetty

Ulkosuomalaisparlamentin käsikirja on päivitetty.

Käsikirjan kirjoitti alun perin varapuhemies Veli J. Ylänkö, Kanada, vuonna 2002. Käsikirjaa muokattiin 6. istunnon jälkeen vuonna 2010, ja tammikuussa 2013. Uusin päivitys on syyskuulta 2016. Muutokset ja lisäykset on tehty niin, että ne on helppo jäljittää. Liitteisiin on lisätty neljän ulkosuomalaisparlamentin alueen omat ohjesäännöt.

Lue ja lataa päivitys tästä: USP_kasikirja_2016


HENKILÖKORTTI JATKOSSA SUOMEN EDUSTUSTOISTA

(päivitetty 4.1.2017)

Vuoden 2017 alusta eli 1.1.2017 lähtien ulkosuomalaisten asema parani, kun ulkoasiainministeriö laajensi Suomen kansalaisen henkilökorttien myöntöoikeuden kaikkiin Suomen edustustoihin, jotka myöntävät passeja - samalla kun Suomen poliisin lisäksi henkilökortteja saavat ensimmäistä kertaa myöntää lisäksi myös Suomen ulkomaan edustustot. Aiemman, syksyn 2016 tilanteen mukaan myöntöoikeus olisi rajoittunut Euroopassa toimiviin Suomen ulkomaan edustustoihin eli alueella jolla henkilökortti käy matkustusasiakirjana (EU:n jäsenvaltioissa, Schengen-sopimusta noudattavissa maissa).

Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) ei tarvita matkustusasiakirjaa, mutta henkilön on aina vaadittaessa kyettävä osoittamaan henkilöllisyytensä ja se, että hän on jonkin Pohjoismaan kansalainen.

Suomen poliisi perii henkilökortista 54 €. Edustustojen perimä 90 € on hieman alle kustannusvastaava hinta. Vuoden 2017 aikana odotetaan, että kuitenkin henkilökortin saisi edustustoista 50 % halvemmalla, jos sen hakee yhtä aikaa passin kanssa. Alennus riippuu siitä, laajeneeko Poliisin palveluvalikoima passin ja henkilökortin samanaikaisella haulla.

Toinen uudistus on, että samalla henkilökortin hakuprosessi muuttuu passin tavoin sähköiseksi! Henkilökortin hakuprosessia joustavoitetaan vastaavalla tavalla kuin passin osalta on jo tehty. Hakemuksen voi edelleen laittaa vireille henkilökohtaisesti Poliisin kanssa asioiden, mutta nyt voi lisäksi valita sähköisenkin asiointipalvelun. Sähköinen asiointi ei kuitenkaan ole mahdollista edustustoissa. Valmis henkilökortti toimitetaan Suomessa suoratoimituksena henkilökorttivalmistajalta hakijalle, jolloin hakija voi noutaa henkilökortin yksityisen palveluntuottajan toimipisteestä.

Edustustoissa voidaan myöntää tavallinen, matkustusasiakirjaksi EU-alueella kelpaava henkilökortti. Edustustot eivät myönnä alaikäisen henkilökortteja, ulkomaalaisen henkilökortteja, eivätkä väliaikaisia henkilökortteja. Huom.! alaikäinen voi saada em. tavallisen henkilökortin, jos hänen huoltajansa antavat siihen suostumuksen. Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille.

Henkilökorttiuudistus tuo moninaista hyötyä ulkomailla asuvalle suomalaiselle. Klikkaa otsikkoa lukeaksesi lisää tästä tärkeästä uudistuksesta.


Puhemiehistön syyskokous 2016

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö kokoontuu syyskokoukseensa Helsinkiin torstaina ja perjantaina 20. - 21. lokakuuta.

Istuntojen hyväksymiä päätöslauselmia ja muita keskeisiä ulkosuomalaisille tärkeitä asioita edistetään tapaamisissa ministerien ja eduskunnan valiokuntien puheenjohtajien kanssa. Näistä lisää otsikkoa klikkaamalla.

Puhemiehistön asialistalla ovat lisäksi mm. kahdeksan varapuhemiehen Alueraportit, vuoden 2015 istunnon päätöslauselmien edistyminen, sekä 'Hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman vuosiksi 2017-2021' etenemisen seuranta. Valmistelussa on myös ensi kesänä kansallisen itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna pidettävä USP:n 20-vuotisjuhlaistunto 16.-17.6.2017. Istuntoa edeltävänä päivänä 15.6.2017 pidetään Suomi 100 Maailmalla -konsertti. Niin parlamentin juhlaistunto kuin ulkosuomalaisen kulttuurin konserttikin järjestetään Helsingin yliopiston vanhassa päärakennuksessa ja sen juhlasalissa.


USP:n 20-vuotisjuhlaistunto kesäkuussa 2017

Ulkosuomalaisparlamentin 9. täysistunto on samalla sen 20-vuotisjuhlaistunto. Kaksipäiväinen istunto pidetään perjantaina ja lauantaina 16.-17. kesäkuuta 2017, Helsingin yliopiston vanhassa päärakennuksessa, Senaatintorin varrella. Täysistunto-osuudet tapahtuvat yliopiston juhlasalissa ja valiokunnat työskentelevät viereisissä auditorioissa. Juhlaistunto kokoontuu Suomen valtiollisen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna, jolloin myös parlamentin pysyvä sihteeristö Suomi-Seura ry täyttää 90 vuotta.

2017_aikataulujana_juhlaistunto
Juhlaistunnon aikataulujana

Yhdeksännen istunnon Facebook-tapahtumasivu löytyy tästä. Klikkaa siellä 'Interested' saadaksesi tapahtumapäivityksiä. USP:n oman Facebook-järjestösivun päivityksetkin ovat hyödyllisiä. Ne saat klikkaamalla siellä 'Tykkää'.

Torstaina 15. kesäkuuta 2017 USP:n alueet voivat pitää aikaisin aamulla Aluekokouksiaan, ja klo 10 on juhlajumalanpalvelus. Torstain oheisohjelmiin (klo 12 alkaen) kuuluvat Senioriseminaari ja Suomi-kouluseminaari.

Lisäksi torstai-iltana 15. kesäkuuta juhlitaan yliopiston juhlasalissa 100-vuotiaan Suomen ulkosuomalaista kulttuuria. 'Suomi 100 Maailmalla -konsertin' noin klo 17-20 (maksullinen) järjestää Suomi 100 Maailmalla jossa ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ovat mukana suomalaisten verkostokumppaniensa kanssa. Lisää Suomi 100 Maailmalla -hankkeesta etusivullamme.

Järjestö- ja nuorisoapurahat

Tiesitkö, että Suomi-Seura ry:n jäsenyydestä riippumatta myös ulkosuomalaisparlamentin toiminnassa mukana oleva ulkosuomalaisyhteisö voi hakea Suomi-Seura ry:n jakamia järjestö- ja nuorisoapurahoja.

Anomusten on oltava perillä Suomi-Seurassa 30. syyskuuta 2016 mennessä. Myöhästyneitä anomuksia ei käsitellä. Lähettäkää anomuksenne hyvissä ajoin mahdollisimman tarkoin tiedoin ja tarvittavin liittein. Merkitkää pankkitilinne tiedot IBAN-muodossa lomakkeita täyttäessänne – siten nopeutatte apurahojen maksua. Seuraava tilaisuus anoa järjestö- ja nuorisoapurahoja on helmikuun 2017 loppuun mennessä.

Ulkosuomalaismediat, järjestölehdet ja järjestökotisivut huomio: vain kerran vuodessa jaettavien tiedotusapurahojen deadline on helmikuun loppu 2017.

Lisätietoa ja anomuslomakkeet: www.suomi-seura.fi – Apurahat. Lisätietoa, ja anomuslomakepyynnöt mikäli ette pysty tulostamaan niitä internetistä, voi myös pyytää Suomi-Seurasta: info@suomi-seura.fi, puh. +358-9-6841 210, fax +358-9-6841 2140.


Aikaisempia tapahtumia >>


Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristö / Utlandsfinländarparlamentets permanenta sekretariat
/ Permanent Secretariat of the Finnish Expatriate Parliament
SUOMI-SEURA RY - FINLAND-SAMFUNDET - FINLAND SOCIETY
Mariankatu 8, 00170 Helsinki, Finland
Tel: +358-(0)9-684 1210, Fax: +358-(0)9-684 121 40
E-mail: info@usp.fi

Päivitetty: 24.10.17 Webmaster