USP:n puhemiehistö Helsingissä:Edunvalvontaa ministeritasolla

Pyhemiehistön syyskokous jatkuu

Työministeriössä puheenaiheena oli hallituksen ulkosuomalaispoliittisen ohjelman voimaan saattaminen. Ohjelma määrittelee ulkosuomalaisten aseman valtionhallintoon nähden, ja se sisältää esityksiä siitä, miten Suomi voi tukea ulkosuomalaisia ja heidän kulttuuriaan maailmalla. Osa-alueita ovat muun muassa suomen kielen ja kulttuurin opiskelu ulkomailla, ulkosuomalaisten opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet Suomessa sekä ulkosuomalainen järjestötoiminta ja media. Ohjelma valmistui jo joulukuussa 2000, ja sitä on päivitetty tänä keväänä, koska esimerkiksi tavoitteeksi asetettu kaksoiskansalaisuuden hyväksyminen on jo toteutunut. Lisäksi on selvitetty ohjelman vaatimia kustannuksia. Etelä-Euroopan alueen puhemies Olavi Peltola ja Kanadan puhemies Veli J. Ylänkö korostivat ohjelman vahvistavan pitkälti jo voimassa olevia käytäntöjä ja sen olevan hyvin merkityksellinen ulkosuomalaisille. Työministeri Tarja Filatov totesi, että ohjelma pitäisi pystyä toteuttamaan nykyisten budjettikehysten puitteissa, ja sen takia sen sisältö on vielä tarkistettava ministeriön sisällä. - Päätös vaatii koko hallituksen sitoutumista, ja sen takia se ei saa sisältää ristiriitaisuuksia hallituksen muiden linjausten kanssa. En usko hallituksen vastustavan ohjelmaa, mutta sinänsä ministeriön oma päätös on painavampi kuin hallituksen periaatepäätös, ja siten ohjelma saattaa pysyä ministeriön sisäisenä, ministeri Filatov sanoi. Tapaamisessa korostettiin myös sitä, että ulkosuomalaispoliittisen ohjelman kustannuksista suuri osa sisältyy jo nykyisiin budjettiraameihin, sillä esimerkiksi Suomi-kouluja sekä ulkosuomalaisjärjestöjä ja –mediaa valtio on jo pitkään tukenut.

Lähdeverosta annettaneen esitys keväällä

Ulkomaille maksettavien työeläkkeiden lähdeveron alentamisesta nykyisestä 35 prosentista kansainväliselle tasolle 20-25 prosenttiin keskusteltiin toisen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroosin kanssa. Koska useimpien ulkosuomalaisten työssäoloaika Suomessa on jäänyt hyvin lyhyeksi, on nykyinen ja 20-25 prosentinkin lähdevero näistä yleensä hyvin pienistä työeläkkeistä varsin korkea. Ministeri Wideroos kertoi tuntevansa lähdeveroon liittyvät ongelmat, mutta hän ei ole vielä ratkaissut omaa lopullista kantaansa asiaan.
- Asiaa on selvitetty ministeriössä virkamiestasolla. Ratkaisun teko täällä ministeriössä on viipynyt, koska haluamme ratkaisun olevan pitkällä tähtäimellä kestävä ja oikeudenmukainen, Wideroos totesi. Wideroosin mukaan ministeriö on harkinnut vaihtoehtoina lähdeveron alentamista kauttaaltaan, verotuksen muuttamista progressiiviseksi eli tulojen mukaan maksettavaksi, ja kolmantena vaihtoehtona sitä, että eläkkeen saaja voisi itse valita sopivan mallin. Mahdollista on myös verotuksen porrastaminen tulojen mukaan.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että päätös voisi tulla voimaan aikaisintaan vuoden 2006 alussa. Siten hallituksen esitystä asiasta voitaneen odottaa keväällä 2005, jotta toteuttavalle taholle jäisi aikaa valmistautua uudistukseen. Vuonna 2003 ulkomailla asui 25 800 Suomesta työeläkettä saavaa henkilöä. Keskimääräinen ulkomaille maksettu työeläke samana vuonna oli 310 euroa.

Kansalaisuusilmoitusmaksua tarkistetaan

Sisäasiainministeri Kari Rajamäen kanssa puheenaiheena oli kansalaisuusilmoitusmaksun korkea hinta, joka oletettavasti on tärkeä syy siihen, että kansalaisuusilmoituksia ei ole maailmalta saapunut odotetusti. Ensimmäisen vuoden aikana ilmoituksia jätettiin 3 011 kappaletta. Kansalaisuusilmoitusmaksu on 300 euroa eläkeläisiltä 250 euroa sekä alle 18-vuotiailta ja sotalapsilta 100 euroa.
- Kansalaisuusilmoituksiin olisi sovellettava rajakustannusperiaatetta, eikä maksuun saisi sisällyttää muita kuluja. Lisäksi kansalaisuusilmoitukset vastaanotetaan Suomen ulkomaanedustustoissa, joissa myös tehdään valmisteleva työ, joka säästää Ulkomaalaisviraston työtaakkaa huomattavasti, puhemies Pertti Paasio totesi. - Nykytilanteessa esimerkiksi perheet, joiden lapset ovat jo täyttäneet 18 vuotta mutta jotka eivät ole vielä ansiotyössä, joutuvat maksun suhteen kohtuuttomiin kustannuksiin, korosti Yhdysvaltain ja Latinalaisen Amerikan varapuhemies Marja Snyder. Ministeri Kari Rajamäen mukaan kansalaisuusilmoitusmaksun omakustannushintaa tarkistetaan vuoden lopussa, ja hän lupasi, että tuolloin ainakin perheiden kohdalla kohtuuton tilanne korjataan.

Huoli ulkomaanlähetysten jatkosta suurta

Yleisradiossa puhemiehistö tapasi Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan, kansanedustaja Markku Laukkasen, radion ohjelmajohtaja Heikki Peltosen, televisio-ohjelmistokeskuksen päällikön Ilkka Koskimiehen ja osaamiskeskuksen päällikön Kari Risbergin. Puhemiehistö otti esiin syvän huolen, jota ulkosuomalaiset tuntevat julkisuuteen tulleista suunnitelmista lakkauttaa Yle Radio Finlandin ulkosuomalaisille suunnatut perinteiset lyhyt- ja keskiaaltolähetykset ja siirtää ne vain satelliitti-, internet- ja mobiilipalveluiksi. Puhemiehistö korosti, että mikäli suunnitelmat toteutetaan, romahtaa ulkosuomalaisten kuuntelijoiden määrä ja heidän mahdollisuutensa saada tietoa Suomen tapahtumista kapenee tuntuvasti. Myös tilapäisesti ulkomailla oleskelevat suomalaiset, kuten turistit tai keikkatyöläiset, jäisivät vaille toimivaa yhteyttä koti-Suomeen. - Läheskään kaikilla ulkosuomalaisilla ei ole internetiä, eikä osa heistä tule sitä koskaan hankkimaankaan. Internet- ja mobiilipalvelujen vastaanotto on lisäksi kallista. Lisäksi kymmenillä tuhansilla, esimerkiksi talvet etelässä asuvilla eläkeläisillä on toinen asunto Suomessa ja he maksavat televisiolupansa Suomeen, Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueen varapuhemies Olavi Peltola korosti. Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry ovat vuosien ajan vedonneet Yleisradioon perinteisten analogisten palvelujen turvaamiseksi uusien lähetysmahdollisuuksien rinnalla. Asia on ollut esillä myös jokaisessa ulkosuomalaisparlamentin istunnon aloitteissa. Samoin on ajettu suomalaisten televisio-ohjelmien näkyvyyden laajentamista maailmalle siedettävään hintaan. Tapaamisessa Yleisradiossa otettiin myös esille mahdollisuus siirtyä digitaaliseen lähetystekniikkaan. Ulkosuomalaisille digitaalisen radion hankinta olisi sitä paitsi edullista verrattuna mobiili- ja internetvastaanottoon siirtymiseen. Ohjelmajohtaja Heikki Peltonen kertoi yhtiön saaneen runsaasti palautetta maailmalta, kun uhka perinteisten lähetysten lakkauttamisesta tuli kesällä julkisuuteen. Ulkosuomalaiset antoivat myös paljon kiitosta Ylen ulkomaanlähetyksistä. Nykyinen jakelusopimus Ylellä on voimassa vuoden 2006 loppuun, ja uusi jakelusopimus on tehtävä noin vuotta aiemmin. Peltosen mukaan asiaa tutkitaan nyt eri puolilta ja pyritään etsimään nykyistä edullisempia ratkaisuja. Ulkoasiainministeriön järjestämässä tapaamisessa puhemiehistöllä ja sihteeristöllä oli tilaisuus vaihtaa kuulumisia ministeriön edustajien kanssa. Tapaamisessa oli mukana edustajia muun muassa ministeriön konsulipalvelu-, Eurooppa-tiedotuksen ja lehdistö- ja kulttuuriosastoilta. Puhemiehistön syyskokouksessa keskusteltiin myös 23.-24. toukokuuta 2005 pidettävän USP:n neljännen istunnon järjestelyistä ja valmisteluista. Istuntoa edeltävinä päivinä järjestetään jo perinteiseen tapaan <#50http://www.suomi-seura.fi/index.php?request=8&language=FI class=linkki>seniori- ja nuorisoseminaarit sekä monikulttuurisia avioliittoja käsittelevä seminaari. Istunnon pitopaikka on tällä kertaa Finlandia-talo. Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan osallistuu tällä hetkellä 405 ulkosuomalaisyhteisöä 33 maasta, ja odotettavissa onkin jälleen näyttävä ulkosuomalaistapahtuma.

Sivun alkuun