Miten ulkosuomalaisparlamentti toimii?

Ulkosuomalaisparlamentti koostuu maailmalla toimivien suomalaisyhteisöjen edustajista. Sen toiminta suuntautuu ensi kädessä Suomen viranomaisiin, joille se pyrkii tiedottamaan ulkosuomalaisten olosuhteista ja mahdollisuuksista nykyisissä asuinmaissaan. Se on edustuspohjaltaan ainutlaatuinen järjestelmä maailmassa, sillä sen toimintaan osallistuminen ei edellytä edustajilta Suomen kansalaisuutta.

Näin ulkosuomalaisten asiat etenevät ulkosuomalaisparlamentissa:

Mitä ulkosuomalaisparlamentti tekee?

Tässä muutamia esimerkkejä siitä, mitä asioita ulkosuomalaisparlamentti on ajanut ja ajaa parhaillaan. Ne perustuvat siis ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmiin. Alla olevien ns. keihäänkärkien lisäksi päätöslauselmia on annettu monissa muissa asioissa, jotka ovat tällä hetkellä ulkosuomalaisille tärkeitä ja joita ulkosuomalaisparlamentti pyrkii ajamaan ja edistämään.

Kaksoiskansalaisuus

Ulkosuomalaisparlamentin perustamisesta lähtien ajama kaksois- tai monikansalaisuuden hyväksyminen Suomessa saavutettiin 24.1.2003, kun Suomen eduskunta hyväksyi uuden kansalaisuuslain. Laki sallii kaksoiskansalaisuuden. Lain mukaan maailmalla asuvat suomalaiset voivat ottaa asuinmaansa kansalaisuuden menettämättä Suomen kansalaisuuttaan.

Lisäksi entinen Suomen kansalainen voi ilmoitusmenettelyllä saada Suomen kansalaisuus takaisin. Ehtona kuitenkin on, että asuinpaikka on Suomessa. Myös toinen kotimaa pitää hyväksyä kaksoiskansalaisuutta.

Uusi kansalaisuuslaki tuli voimaan 1.6.2003. Ilmoitusmenettely, joka mahdollisti ulkosuomalaisille suomen kansalaisuuden takaisinsaamisen loppui 2.6.2008. Kansalaisuuslain uudelleenarvioimisprojekti asetettiin lokakuussa 2008 ja ulkosuomalaisparlamentti ajoi tässä yhteydessä jatkoa ilmoitusmenettelymahdollisuudelle ulkosuomalaisille. Hallituksen esitys laista annetaan eduskunnalle kevätkaudella 2010. Ulkosuomalaisparlamentti ajaa edelleen alennusta 240 €:n kansalaisilmoitusmaksuun.

Lue lisää.

Kirjeäänestys ulkosuomalaisille

Ulkosuomalaisten äänestysprosentti on ollut viime vaaleissa hyvin alhainen. Yhtenä merkittävänä syynä alhaiseen äänestysprosenttiin on ollut huonot äänestysolosuhteet. Ulkosuomalaisparlamentti on pyrkinyt siihen, että äänestystapahtuma viedään lähemmäs ulkosuomalaisia. Äänestyspaikkojen lisääminen on ollut askel oikeaan suuntaan, mutta kirjeäänestämisen salliminen helpottaisi äänioikeuden käyttöä huomattavasti. Samoin tiedotusta vaaleista ja ehdokkaista äänioikeutetuille ulkosuomalaisille olisi turvattava.

Lue lisää

Tukea suomen kielen opetukselle maailmalla

Ulkosuomalaisparlamentti on mukana edistämässä Suomi-koulujen opettajien täydennyskoulutusta ja virtuaalikouluhankkeita. Parlamentti kannattaa Suomi-koulujen valtionrahoituksen korottamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle.

Lue lisää

Ulkomailla kuuluva ja näkyvä suomalainen media

Ulkosuomalaisparlamentti on esittänyt huolestuneisuutensa YLElle siitä, että ulkosuomalaisille suuntautuva ohjelmisto on kärsinyt eteenkin Radio Finlandin lopettamisen myötä. Tavoitteena on, että ulkosuomalaisilla olisi realistinen mahdollisuus seurata Suomen tapahtumia ja suomalaista yhteiskuntaa TV-ohjelmien ja radion välityksellä.

Lue lisää

Uusien biometristen passien haku ulkomailla

Vuoden 2006 elokuusta lähtien, Suomi on siirtynyt myöntämään passeja biometrisessa muodossa. Tämä passiuudistus on saanut hankalia seurauksia ulkosuomalaisille. Passeja voi ulkomailla anoa vain suurlähetystöistä ja lähetettyjen konsulien virastoista. Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että erityisesti isoissa maissa tämä hankaloittaa merkittävästi ulkosuomalaisten passien hakemista.

Ulkosuomalaisparlamentti on useaan otteeseen esittänyt sekä sisäasianministeriön poliisiosastolle että ulkoasiainministeriölle, että passinantolaitteistoja pitäisi lisätä eteenkin sellaisille alueille, jossa asuu paljon suomalaisia. Ulkosuomalaisparlamentin mielestä lähtökohtana tulee olla asiakaan ja Suomen kansalaisten palveleminen. Jo nykyisellään ulkomailta hankittavan passin hinta on kalliimpi kuin Suomessa, jopa 90 euroa. Matkustaminen kohtuuttomien matkojen päähän passia hakemaan lisäävät kustannuksia merkittävästi.

Lue lisää

Ulkosuomalaisten verotus

1.2. 2006 ulkomaille maksettavien eläkkeiden verotus on muuttunut EU:n tasavertaisuusvaatimusten takia ja myös Ulkosuomalaisparlamentin painostuksen johdosta. Tästä lähtien Suomesta ulkomaille maksettavat työeläkkeet verotetaan kuten Suomessakin, eli progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Tämä uudistus tarkoittaa suurimmalle osalle ulkomailla asuville eläkeläisille sitä, että verotus on keventynyt uudistuksen myötä. Jos Suomella on eläkkeensaajan asuinmaan kanssa verosopimus, uudistunut verotuskäytäntö ei vaikuta sopimuksen määräyksiin. Ulkosuomalaisparlamentti valvoo edelleen uuden lain seuraamuksia ja mahdollisia haittoja.

Lue lisää

Lue lisää ulkosuomalaisparlamentin toiminnasta ja ajettavista asioista päätöslauselmasivuilta .

Sivun alkuun