Ulkosuomalaisparlamentti

Miten ulkosuomalaisparlamentti toimii?

Ulkosuomalaisparlamentin (USP) toimintaa seuraavat, eli sen säännöt ratifioineet, ulkosuomalaisyhteisöt jättävät aloitteita ulkosuomalaisparlamentille. Aloitteet voivat koskea mitä tahansa ulkosuomalaisille tärkeää aihetta, johon haetaan parannusta tai muutosta.

Aloitteet käsitellään istunnossa ensin valiokunnassa sihteeristön taustoittamina päätöslauselmaehdotuksina. Valiokunnista ne siirtyvät täysistunnolle päätöslauselmaesityksinä joita täysistunto voi vielä muuttaa, ja joka hyväksyy tai hylkää ne. Näin täysistunnon hyväkymistä aloitteista tulee ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselmia. Puhemiehistön tehtävä on yhdessä sihteeristön kanssa ajaa päätöslauselmia ja esittää viranomaisille sen mukaista muutosta.

Miten USP toimii


Ulkosuomalaisparlamentin istunnossa toimii sääntöjen mukaan kymmenen valiokuntaa. Valiokunnat laativat aloitteista päätöslauselmaehdotukset, jotka esitetään ja käsitellään täysistunnossa. Eri maantieteellisten USP-alueiden (8) edustus tulee taata valiokunnissa. Valiokunnat on listattu tässä.  

Mitä asioita ulkosuomalaisparlamentti ajaa?

Ulkosuomalaisparlamentin edunvalvonta perustuu parlamentti-istunnon antamiin päätöslauselmiin.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö ja sihteeristö seuraavat aktiivisesti istuntojen välisen ajan ulkosuomalaisille ajankohtaisia asioita ja ottavat niihin kantaa.

Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma 2012-2016 on ulkosuomalaisparlamentin tärkeä työväline. Vuoden 2015 istunnon päätöslauselman no. 1/2015 mukaisesti työskentelemme ohjelman päivittämiseksi vuoden 2017 alusta, sovellettavaksi kaikilla hallinnonaloilla.

Ulkosuomalaisparlamentin aseman vakiinnuttaminen saattamalla se lainsäädännön piiriin on toinen puhemiehistön keskeinen tavoite parlamenttikaudella 2015-17. Istunnon 2015 päätöslauselman no. 38/2015 tehtävänanto puhemiehistölle ja sihteeristölle Suomi-Seura ry:lle on selvittää miten virallistaminen on käytännössä mahdollista toteuttaa.

Toimenpiteisiin asian edistämiseksi on ryhdytty vuoropuhelussa ulkosuomalaisten oman vastuuministeriön sisäministeriön kanssa. USP on toiminut perustamisestaan vuonna 1997 lähtien ulkosuomalaisten yhdyssiteenä. Sen arvostettu toiminta on vakiintunutta, yhteydet päättäjiin hyvät ja edunajotyö osapuolille hyödyllistä. Lainsäädännön piiriin saattaminen järkeistäisi USP:n edunvalvontaa ja vaikuttaisi positiivisesti ulkosuomalaisten yhteisöjen kiinnostuksen kasvamiseen.

Lisää ulkosuomalaisparlamentin ajankohtaisen edunajotyön kohteista voit lukea päätöslauselmasivuilta. Päätöslauselmayhteenvedot on ryhmitelty istunnoittain. Istuntovuosien alla niitä voi katsoa myös valiokunnittain eli teemoittain. Kukin päätöslauselma alkaa tilannetta selventävällä taustalla ja loppuu lyhyeen päätösosuuteen, jonka mukaisesti toimimme.

Uusimmat ajankohtaisasiat löytyvät päävalikon osioista Ajankohtaista.

Joidenkin tavoitteiden ratkaisu löytyy pian. Toisia asioita ajetaan vuosia. Edunajotyömme ansiosta puutteesta tai ongelmasta ollaan Suomessa tietoisia. Voit lukea tiivistetysti parlamenttikauden 2012-2015 työstämme tästä Sihteeristön raportti 2015, ja kauden 2010-2012 työstämme tästä raportista.  

Esimerkkejä muista aiemmin tai parhaillaan ajetuista asioista:

• kaksoiskansalaisuus (2003)
• kansalaisuusilmoitusmaksu kohtuullistettu
• Suomi-koteihin suunnattu suomenkielinen sosiaali- ja terveydenhoitoalan
harjoitteluohjelma
• Suomesta ulkomaille maksettavien työeläkkeiden lähdeverotuksen kohtuullistaminen 2006)
• kirjeäänestysoikeus kansallisissa vaaleissa ulkosuomalaisille (päätös 2016, käyttöönotto eduskuntavaaleissa 2019)
• Suomi-koulujen tuki (vuosittain)
• Suomen ja ruotsin kielen opetuksen puolustaminen maailmalla
• yleinen kielitutkinto (YKI) myös Suomen ulkopuolella
• ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen (6) ja lukion (1) toimintaedellytysten turvaaminen
• ammatillisten ja korkeakouluopintojen maksuttomuus
• passi- ja henkilökorttiasiat, kansalaispalvelujen saatavuus
• ulkomailla asuvien senioreiden asiat
• mahdollisuus seurata suomalaista mediaa: YLE:n ohjelmien saatavuus maailmalla ja sähköisen viestinnän ratkaisut
• Suomen kalenteriin ulkosuomalaisuudelle oma merkkipäivä 5.8., merkitty lippusymbolilla liputuspäiväksi. 

Kaksoiskansalaisuus

Ulkosuomalaisparlamentin perustamisesta lähtien ajama kaksoiskansalaisuuden hyväksyminen Suomessa saavutettiin 24.1.2003, kun Suomen eduskunta hyväksyi uuden kansalaisuuslain.

1.6.2003 voimaan astunut sallii nyt kaksoiskansalaisuuden eli monikansalaisuuden. Suomalaiset voivat ottaa uuden asuinmaansa kansalaisuuden menettämättä Suomen kansalaisuuttaan. Lakiin sisältyi viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana entiset Suomen kansalaiset ja heidän jälkeläisensä 3. polveen asti eli 2. polven alaikäiset lapsetkin saivat hakea Suomen kansalaisuutta ns. ilmoitusmenettelyllä. Mahdollisuus loppui 31.5.2008. Hakemusruuhkan takia viimeiset hakemukset ratkaistiin vuonna 2010.

Kansalaisuuslain 1.9.2011 voimaan tulosta lähtien entinen Suomen kansalainen voi hakea kansalaisuutensa takaisin vaikka hän asuukin Suomen ulkopuolella. (Siirtymäajalla 1.6.2008-31.8.2011 kansalaisuuden takaisin saaminen edellytti asumista Suomessa). Oikeus ilmoitusmenettelyllä Suomen kansalaisuuden takaisin saamisesta koskee myös entisen Suomen kansalaisen alaikäisiä lapsia. Täysi-ikäisillä lapsilla tai lapsenlapsilla ei tätä oikeutta ole.

Lue lisää  

Kirjeäänestys ulkosuomalaisille

Ulkosuomalaisten äänestysprosentti on ollut hyvin alhainen, noin 8 -12 prosenttia. Yhtenä merkittävänä syynä alhaiseen äänestysprosenttiin ovat olleet huonot äänestysolosuhteet, pääasiassa pitkät ja kalliit matkat äänestyspaikoille erityisesti pinta-alaltaan suurissa maissa. Äänestyspaikkojen lisääminen on askel oikeaan suuntaan, mutta kirjeäänestämisen salliminen helpottaisi äänioikeuden käyttöä huomattavasti. Samoin tiedotus vaaleista ja ehdokkaista äänioikeutetuille ulkosuomalaisille olisi turvattava.

Ulkosuomalaisia äänioikeutettuja on yli 242 000. Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti ovat 15 vuoden ajan kampanjoineet kirjeäänestyksen sallimiseksi ulkosuomalaisille.

Suomen hallitus on huhtikuussa 2016 pitämässään kehysriihessä kohdistanut kirjeäänestyksen aloittamiseen yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoituksen vuosiksi 2018 – 2019. Kirjeäänestys on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2019 eduskuntavaaleista lähtien. Kirjeäänestyksen tarkoitus on parantaa ulkomailla asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia.

Kehysriihipäätöksen myötä oikeusministeriö voi aloittaa kirjeäänestyksen käyttöönottoon johtavan lainvalmistelun sekä tarvittavien tietojärjestelmien kehittämisen.

Ulkokansalaisten kirjeäänestys on käytössä ainakin 47 maassa, muun muassa Ruotsissa. Ruotsin ulkokansalaisten äänestysprosentti on kirjeäänestyksen käyttöönoton myötä noussut 8 - 10 prosentista Ruotsin syyskuun 2014 kansallisten vaalien 41 prosenttiin.

Lehdistotiedote_15-4-2016_Suomi-Seura_ja_USP

USP:n ja Suomi-Seuran syksyn 2014 seikkaperäinen kokonaisesitys kirjeäänestyksen toteuttamispyrkimyksistä, missä tänään seisomme, ja Suomelle ehdottamastamme Ruotsin kirjeäänestysmallista löytyy tämän internet-sivun yläpalkin päävalikon kohdasta 'Ajankohtaista' tai painamalla TÄSTÄ. Ehdotus annettiin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 30. lokakuuta 2014 valiokunnan omasta pyynnöstä.

Ehdotus korostaa, että samaan aikaan USP pitää Internet-äänestystä tulevaisuuden äänestystapana ja haluaa sitä edistettävän, muttei kirjeäänestyksen kustannuksella eli hidastaen kirjeäänestyksen kiireellistä toteuttamista. Tuomme internet-äänestyksen esiin yllämainitun kirjeäänestyskannanoton lopussa. Lisäksi tämän sivun yläpalkin päävalikon kohdassa 'Ajankohtaista' löytyy lisätietoa myös internet-äänestyksestä.

Lue lisää  

Tukea suomen kielen opetukselle maailmalla

Parlamentti ajaa voimakkaasti Suomi-koulujen valtionrahoituksen korottamista tarvetta vastaavalle tasolle. Suomalaisten lasten koulunkäynti ja äidinkielen tukeminen on yksi ulkosuomalaisparlamentin tärkeimmistä työtehtävistä.

Ulkosuomalaisparlamentti ja sen sihteeristö Suomi-Seura ponnistelevat vuosittain sen puolesta, että Suomi-koulujen saama valtion budjettiosuus riittäisi turvaamaan koulujen toiminnan. Eduskunta katsoi joulukuussa 2015 asian niin tärkeäksi, että osoitti valtion talousarvion riittämättömään pohjaan Suomi-kouluille vuodelle 2016 lisämäärärahan 200.000 euroa. Näin voidaan leikkauksista huolimatta jakaa rahaa lähes edellisvuoden verran eli vielä turvata Suomi-koulujen toiminta. Opetushallituksen puolesta vuodesta 2009 Suomi-Seuran välittämän toiminta-avustuksen piirissä on kuluva lukuvuonna 2015-2015 yhteensä 136 koulua 37 eri maassa, joissa on yhteensä 4238 oppilasta joista 4183 Suomi-kouluissa ja 55 Ruotsikouluissa.

Ajankohtaiset Suomi-koulujen edunajo-asiat tiiivistetysti: Suomi-koulujen avustusta tulee nostaa lisäämällä valtion talousarvion momentille määrärahaa pysyvästi. Vuodesta toiseen eduskunta joutuu osoittamaan lisämäärärahan vaadittujen ja tarvittujen koulujen toimintojen ylläpitämiseksi. Iloitsemme opetushallituksen 1. elokuuta 2015 lähtien sovelletusta 'Suomi-koulujen Opetussuunnitelmasuositus 2015' joka osaltaan vahvistaa miten arvokasta työtä Suomi-koulut tekevät. Parlamentti myös esittää, että Suomi-koulut saisivat oman momentin valtion budjettiin. Alle kolmevuotiaiden määrän lisääntyessä maailmalla kasvavan muuttoliikkeen ja ulkosuomalaisten lisääntyvän lukumäärän myötä, on suuri tarve huomioida alkavan kielitaitotason omaavien lasten tukiopetus Suomi-kouluissa. Esitämme näiden lasten opetuksen turvaamiseksi että valtionavustuksen ryhmäkokoa pienennetään kuudesta neljään oppilaaseen, jotta voidaan varmistaa yksiköllinen opetus. Yhtä ymmärrettävä kielen oppimisen näkökulmasta on alle kolmevuotiaiden ulkosuomalaisten määrän lisääntyessä tuoda näiden suomikoululaisten opetus valtionavustuksen piiriin, eli vastaavasti korottaa Suomi-koulujen tukea. 

Uusien biometristen passien haku ulkomailla

Sähköinen passin hakeminen helpottui muille kuin ulkosuomalaisille 1.12.2014 lähtien. Passihakemuksen voi nyt panna vireille sähköisesti ilman poliisiasemalla käyntiä. Jatkossa vireillepanon ja käsittelymaksun voi suorittaa poliisin sähköisessä asiontipalvelussa. Hakemusta kuitenkin täydennetään käymällä antamassa poliisin luona sormenjäljet ja nimikirjoitusnäyte. Aiemmin passihakemus on pitänyt jättää henkilökohtaisesti.
Kaikki passiasiat voi jatkossakin hoitaa paikan päällä. Huhtikuusta 2013 lähtien on passin voinut noutaa R-Kioskista. Tämä toimitustavan muutos laski passin hintaa. Muutokset tulevat todennäköisesti laskemaan passin hintaa edelleen.
Ne jotka ovat saaneet aiemman passinsa alle kuusi vuotta sitten, voivat saada uuden passin ilman sormenjälki- ja allekirjoitusnäytettä. Tämä ns. kevennetty hakumenettely koskee yli 12-vuotiaita hakijoita. Arviolta puolet passeista voidaan jatkossa hakea tällä tavalla.
Passihakemuksen sähköinen vireillepano edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumisvälinettä minkä takia se ei ole mahdollista hakiessa passia Suomen ulkomaan edustustosta. Edustustoilla ei ole teknisiä valmiuksia sähköiseen asiointiin. Lisätietoja aiheesta Sisäministeriön kotisivuilta.

Uusinta uutta 16.10.2014 oli että passilaki oli eduskunnan käsiteltävänä. Sähköistä asiointia oltiin sisäministeriön mukaan lisäämässä passinhakumenettelyssä. Jatkossa muun muassa passin hakemisen voisi pistää vireille sähköisesti. Sähköisen asioinnin lisäämistä tarkasteltiin myös henkilökortin osalta.
Lisäksi on sisäministeriö asettanut työryhmän selvittämään henkilökorttilain muutostarpeet, kuten pitäisikö sormenjäljet ottaa käyttöön biometrisina tunnisteina henkilökortissa. Koska passia ja henkilökorttia käytetään osoittamaan henkilöllisyyttä ja matkustusoikeutta, tarkastellaan tarvetta yhdenmukaistaa asiakirjat turvatekijöiltään.
Poliisi voi myöntää henkilökortin Suomen kansalaiselle ja kotikuntalain mukaisesti Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle, joka on merkitty väestötieto-järjestelmään ja jonka henkilöllisyys on voitu luotettavasti todeta. Suomen henkilökortti on myös matkustusasiakirja Euroopan unionissa. Nyt myös henkilökortin myöntämisen edellytyksiä erityisesti ulkomaalaisen henkilökortin ja henkilön luotettavan tunnistamisen osalta selvitetään. Osa oleskeluluvan saaneista ulkomaalaisista ei ole saanut ulkomaalaisen henkilökorttia, koska henkilöllisyyttä ei ole voitu todentaa luotettavasti kansallisen passin tai henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan puuttuessa.
Samalla henkilökortin myöntämiseen liittyvän toimivallan laajentamista Suomen ulkomaan edustustoihin on tarkoitus tarkastella. Edustustot myöntävät passeja, mutta henkilökortin voi voimassaolevan lain mukaan myöntää ainoastaan poliisi.
Työryhmän toimikausi jatkuu 30.6.2015 asti - pysytään kuulolla.

(Kts. vielä myös 'Ajankohtaista'-osiossa: USP:n ja Suomi-Seuran lausunto 11.3.2014 Sisäministeriön esityksestä muuttaa passilakia sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia.)

Vuoden 2006 elokuusta lähtien, Suomi on siirtynyt myöntämään passeja biometrisessa muodossa. Passiuudistus on saanut hankalia seurauksia ulkosuomalaisille. Passeja voi ulkomailla anoa vain suurlähetystöistä ja lähetettyjen konsulien virastoista.

Ulkosuomalaisparlamentti on useaan otteeseen esittänyt, että liikkuvien passinhakulaitteiden hankkiminen sellaisille alueille, joilla merkittävä määrä Suomen kansalaisia asuu kaukana paikallisesta lähetystöstä, on tärkeä tavoite. Jo nykyisellään ulkomailta hankittavan passin hinta on kalliimpi kuin Suomessa, 140 € (pikapassi 160 €). Matkustaminen kohtuuttomien matkojen päähän passia hakemaan lisäävät kustannuksia merkittävästi.

Lue lisää  

Suomalaisseniorit ulkomailla

Ulkosuomalaisparlamentin piirissä ulkomailla asuvien seniorien ja vanhenevien ulkosuomalaisten tarpeisiin kehitetään koko ajan yhteistyötä ja toimenpiteitä.

Saavutuksena eläkeläisten etujen eteen voi mainita muun muassa sen, kun työeläkeverotusuudistus/-kevennys astui voimaan vuonna 2011. Lisäksi tärkeänä ansiona mainittakoon muun muassa se, kun sotaveteraaneille myönnettiin oikeus valtion hyväksymään veteraanikuntoutukseen asuinmaissaan.

Kirjeäänestyksen toteutuminen ulkosuomalaisille kansallisissa vaaleissa helpottaisi paljon myös ikääntyvien asioita. Aihe oli jälleen vahvasti esillä parlamentti-istunnossa 2015 ja jatkuva keskeinen työmme kohde. Parlamentti esitti muiden muassa, että Kelan eläkepäätökset olisivat saatavina EU-kielisinä. Parlamentti myös käsitteli aloitteen eläkkeistä ulkosuomalaisten eläkkeenhakijoiden eläkkeiden hakuprosessiin ja eläkepäätöksiin vaikuttavat yksilötasolla monet eri tekijät, kuten esimerkiksi asumis- ja työskentelyajat eri maissa, joita tietoja Suomen viranomaisten lisäksi pyytävät tarvittaessa EU- ja sosiaaliturvasopimusmaiden eläkeviranomaiset. Parlamentti totesi, että Suomen työeläkkeet ovat jo nyt haettavissa suoraan työeläkevakuuttajilta Eläketurvakeskuksen ja Kevan eläkekarttumarekisterien tietoihin perustuen. Lisäksi parlamentti kehotti puhemiehistöä ja sihteeristöä tutkimaan mahdollisuutta esittää Yhdistyneille Kansakunnille vanhusten oikeuksien julistamista.

Arkielämän esimerkkejä istunnon ajamista asioista on esimerkiksi vuoden 2012 aloite eläkeläiskortista englanniksi. Suomalaisen eläkeläiskortin saa myös englanninkielisenä, jolloin sitä voi helposti käyttää myös ulkomailla. Vuoden 2008 jälkeen myönnetyissä työeläkekorteissa lukee jo valmiiksi, suomen ja ruotsin lisäksi, englanninkielinen teksti This card entitles to discounts for pensioners. Tätä vanhemmat kortit voi päivittää uudemmiksi, jolloin erillistä, englanninkielistä eläkeläiskorttia ei tarvitse. Kaikki Suomen työeläkkeensaajat voivat saada päivitetyn tai uuden kortin työeläkevakuuttajansa kautta.

Eläkeläiskortti on todiste siitä, että henkilö on eläkeläinen ja hänelle voi myöntää eläkeläiselle kuuluvia etuuksia. Eläkeläiskortteja on kahdenlaisia; työeläke- ja kansaneläkkeensaajan kortti. Ensimmäisen näistä myöntää yksityinen työeläkevakuuttaja ja sen voi saada henkilö, joka on vanhuus-, työttömyys-, työkyvyttömyys- tai varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Kansaneläkkeensaajan kortin taas saa Kelalta ilman erillistä pyyntöä. Sitä suodaan henkilölle, jolle on myönnetty eläke tai joka saa vajaata kansaneläkettä työeläkkeen sijaan. Yli 65 –vuotiaat eivät tarvitse erillistä eläkeläiskorttia, sillä henkilöllisyystodistus riittää.

Jos olet ulkosuomalainen, mutta asunut Suomessa, on hyvä muistaa myös Suomen asumisaikaan perustuva kansaneläkejärjestelmä. Lisäksi Suomella on joidenkin valtioiden kanssa sosiaaliturvasopimuksia, jolloin eläkkeensaaminen maasta toiseen helpottuu. Lisätietoja saa Kelan kansainvälisten asioiden keskuksesta, Suomen lähetystöistä ja työeläkevakuutusyhtiöiltä.

Suomen ja Australian viranomaisten yhteistyö suomalaisten eläkehakemuksissa on ajankohtainen tavoite siten, että vetoamme Suomen ja Australian välisen sosiaaliturvasopimuksen osalta sosiaali- ja terveysministeriöön sekä eläkeasioiden yhteyselimiin, niin että maiden eläkkeitä hakevien ulkosuomalaisten eläkehakemuskäsittelyyn luotaisiin joustava ja käsittelyä selkeyttävä nopeuttava käytäntö yhteistyössä Australian yhteyselimen Centrelinkin kanssa.

Ulkosuomalaisten verotus

1.2. 2006 ulkomaille maksettavien eläkkeiden verotus on muuttunut EU:n tasavertaisuusvaatimusten takia ja ulkosuomalaisparlamentin painostuksen johdosta. Tästä lähtien Suomesta ulkomaille maksettavat työeläkkeet verotetaan kuten Suomessakin, eli progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Tämä uudistus tarkoittaa suurimmalle osalle ulkomailla asuville eläkeläisille sitä, että verotus on keventynyt uudistuksen myötä. Jos Suomella on eläkkeensaajan asuinmaan kanssa verosopimus, uudistunut verotuskäytäntö ei vaikuta sopimuksen määräyksiin. Ulkosuomalaisparlamentti valvoo edelleen uuden lain seuraamuksia ja mahdollisia haittoja sekä Suomen verotuskäytännön seurauksia ulkosuomalaisille veronmaksajille.

Lue lisää  

Ulkomailla kuuluva ja näkyvä suomalainen media

Ulkosuomalaisparlamentti on esittänyt huolestuneisuutensa YLElle siitä, että ulkosuomalaisille suuntautuva ohjelmisto on kärsinyt eteenkin Radio Finlandin lopettamisen myötä. Tavoitteena on, että ulkosuomalaisilla olisi realistinen mahdollisuus seurata Suomen tapahtumia ja suomalaista yhteiskuntaa TV-ohjelmien ja radion välityksellä. Suomalaisen median seuraaminen tukee keskeisellä tavalla ulkosuomalaisten siteitä Suomeen.

Lue lisää  

Lisää uutisia ja ajankohtaista edunajo-asiaa?

Suomi-Seuran sähkököisestä kuukausittain ilmestyvästä tiedotuslehdykästä Sutinat löytyy USP-osio. Sutinat sähkö-postitetaan myös ulkosuomalaisyhteisöjen USP-yhteyshenkilöille. Siksi oikea sähköpostinne on meille tärkeä! Uusimmat Sutinat tästäkin: http://www.suomi-seura.fi/fi/ajankohtaista

Facebook-sivumme 'Ulkosuomalaisparlamentti' nostaa esiin päätöslauselmia. Sitäkin kautta voi keskustella.

Ulkosuomalaisparlamentin maailman kahdeksalla USP-alueella on tällä sivustollamme kullakin oma Alueen sivunsa (katso ylävalikko). Niiltä löydät Alueen yhteyshenkilön ja hänen varahenkilönsä yhteystiedot ja he auttavat mielellään. Nämä kahdeksan varapuhemiestä muodostavat yhdessä puhemiehen kanssa puhemiehistön joka edistää ulkosuomalaisten asioita, kokoontuen kahdesti vuodessa Helsinkiin.

Voit myös ottaa yhteyttä parlamenttisihteeriin (yhteystiedot sivun alalaidassa).



* Sivun alkuun


Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristö / Utlandsfinländarparlamentets permanenta sekretariat
/ Permanent Secretariat of the Finnish Expatriate Parliament
SUOMI-SEURA RY - FINLAND-SAMFUNDET - FINLAND SOCIETY
Mariankatu 8, 00170 Helsinki, Finland
Tel: +358-(0)9-684 1210, Fax: +358-(0)9-684 121 40
E-mail: info@usp.fi

Päivitetty: 12.5.17 Webmaster