Miten ulkosuomalaisparlamentti toimii?

Ulkosuomalaisparlamentin jäsenet, eli jäsenjärjestöt, jättävät aloitteita ulkosuomalaisparlamentille. Aloitteet voivat koskea mitä tahansa ulkosuomalaisille tärkeää aihetta, johon haetaan parannusta tai muutosta. Aloitteet käsitellään istunnossa ensin valiokunnassa ja hyväksytään, muutetaan tai hylätään täysistunnossa. Kun aloite hyväksytään täysistunnossa, siitä tulee ulkosuomalaisparlamentin päätöslauselma. Puhemiehistön tehtävä on yhdessä sihteeristön kanssa ajaa päätöslauselmia ja esittää viranomaisille sen mukaista muutosta.

 

Mitä asioita ulkosuomalaisparlamentti ajaa?

Ulkosuomalaisparlamentin edunvalvonta perustuu siis parlamentti-istunnon antamiin päätöslauselmiin. Sen lisäksi ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö ja sihteeristö seuraavat ulkosuomalaisille ajankohtaisia asioita ja ottavat niihin kantaa.

Ulkosuomalaisparlamentin tärkeä työväline on myös Hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma . Ohjelma on uuden hallituksen myötä vanhentunut mutta parhaillaan valmistellaan uutta ohjelmaa vanhan pohjalta.

Voit lukea lisää ulkosuomalaisparlamentin toiminnasta ja ajankohtaisista asioista päätöslauselmasivuilta sekä edellisen parlamenttikauden raportista . Tässä vielä muutamia esimerkkejä siitä, mitä asioita ulkosuomalaisparlamentti on ajanut ja ajaa parhaillaan.

Kaksoiskansalaisuus

Ulkosuomalaisparlamentin perustamisesta lähtien ajama kaksois- tai monikansalaisuuden hyväksyminen Suomessa saavutettiin 24.1.2003, kun Suomen eduskunta hyväksyi uuden kansalaisuuslain. Laki sallii nyt kaksoiskansalaisuuden eli suomalaiset voivat ottaa uuden asuinmaansa kansalaisuuden menettämättä Suomen kansalaisuuttaan.

1.9.2011 lähtien entinen Suomen kansalainen voi hakea kansalaisuutensa takaisin vaikka hän asuukin Suomen ulkopuolella. Oikeus koskee myös entisen Suomen kansalaisen alaikäisiä lapsia. Aikuisilla lapsilla tai lapsenlapsilla ei tätä oikeutta ole.

Lue lisää.

Kirjeäänestys ulkosuomalaisille

Ulkosuomalaisten äänestysprosentti on ollut hyvin alhainen. Yhtenä merkittävänä syynä alhaiseen äänestysprosenttiin on ollut huonot äänestysolosuhteet. Äänestyspaikkojen lisääminen on askel oikeaan suuntaan, mutta kirjeäänestämisen salliminen helpottaisi äänioikeuden käyttöä huomattavasti. Samoin tiedotusta vaaleista ja ehdokkaista äänioikeutetuille ulkosuomalaisille olisi turvattava.

Lue lisää

Tukea suomen kielen opetukselle maailmalla

Parlamentti ajaa voimakkaasti Suomi-koulujen valtionrahoituksen korottamista tarvetta vastaavalle tasolle. Suomalaisten lasten koulunkäynti ja äidinkielen tukeminen on yksi ulkosuomalaisparlamentin tärkeimmistä työtehtävistä.

Uusien biometristen passien haku ulkomailla

Vuoden 2006 elokuusta lähtien, Suomi on siirtynyt myöntämään passeja biometrisessa muodossa. Passiuudistus on saanut hankalia seurauksia ulkosuomalaisille. Passeja voi ulkomailla anoa vain suurlähetystöistä ja lähetettyjen konsulien virastoista.

Ulkosuomalaisparlamentti on useaan otteeseen esittänyt, että liikkuvien passinhakulaitteiden hankkiminen sellaisille alueille, joilla merkittävä määrä Suomen kansalaisia asuu kaukana paikallisesta lähetystöstä, on tärkeä tavoite. Jo nykyisellään ulkomailta hankittavan passin hinta on kalliimpi kuin Suomessa, jopa 120 euroa. Matkustaminen kohtuuttomien matkojen päähän passia hakemaan lisäävät kustannuksia merkittävästi.

Lue lisää

Ulkomailla asuvat seniorit

Ulkosuomalisparlamentin piirissä ulkomailla asuvien seniorien ja vanhenevien ulkosuomalaisten tarpeisiin kehitetään koko ajan yhteistyötä ja toimenpiteitä.

Ulkosuomalaisten verotus

1.2. 2006 ulkomaille maksettavien eläkkeiden verotus on muuttunut EU:n tasavertaisuusvaatimusten takia ja ulkosuomalaisparlamentin painostuksen johdosta. Tästä lähtien Suomesta ulkomaille maksettavat työeläkkeet verotetaan kuten Suomessakin, eli progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Tämä uudistus tarkoittaa suurimmalle osalle ulkomailla asuville eläkeläisille sitä, että verotus on keventynyt uudistuksen myötä. Jos Suomella on eläkkeensaajan asuinmaan kanssa verosopimus, uudistunut verotuskäytäntö ei vaikuta sopimuksen määräyksiin. Ulkosuomalaisparlamentti valvoo edelleen uuden lain seuraamuksia ja mahdollisia haittoja sekä Suomen verotuskäytännön seurauksia ulkosuomalaisille veronmaksajille.

Lue lisää

Ulkomailla kuuluva ja näkyvä suomalainen media

Ulkosuomalaisparlamentti on esittänyt huolestuneisuutensa YLElle siitä, että ulkosuomalaisille suuntautuva ohjelmisto on kärsinyt eteenkin Radio Finlandin lopettamisen myötä. Tavoitteena on, että ulkosuomalaisilla olisi realistinen mahdollisuus seurata Suomen tapahtumia ja suomalaista yhteiskuntaa TV-ohjelmien ja radion välityksellä. Suomalaisen median seuraaminen tukee keskeisellä tavalla ulkosuomalaisten siteitä Suomeen.

Lue lisää

Sivun alkuun