Ulkosuomalaisparlamentti

VIII Sääntöasioita koskevat päätöslauselmat


PL 39. Ulkosuomalaisparlamentin aseman tarkistus

Ulkosuomalaisparlamentti on toiminut 18 vuotta perustamisestaan vuonna 1997 lähtien ulkosuomalaisten yhdyssiteenä. Sen toiminta on vakiintunut ja yhteydet edunajajana yhteiskunnan päättäjiin ovat hyvät ja jäsenistöä edustavan johdon työ päätöslauselmien mukaisesti menestyksekästä. Tunnettu, arvostettu asema tulisi virallistaa lainsäädännöllä ja saattaa ulkosuomalaisparlamentti suoran valtionavun piiriin. Virallistamisen tuoma tunnettuus järkeistäisi edunajotoimintaa, ja se vaikuttaisi positiivisesti ulkosuomalaisten yhteisöjen kiinnostuksen kasvamiseen.

Virallistaminen voisi tapahtua samoin kuin aikoinaan virallistettiin Folktingetin asema. Se edellyttäisi, että säädetään laki ulkosuomalaisparlamentista ja sen valtionavusta. Ulkosuomalaisparlamentin asema ja tehtävät säilyisivät pääosin nykyisellään. Esityksen mukaan lakiin otettaisiin määräyksiä ulkosuomalaisparlamentin tehtävistä, oikeuskelpoisuudesta, kokoonpanosta, istunnosta, toimistosta ja kirjanpidosta. Laissa säädettäisiin myös, että valtion talousarviossa olisi varattava määräraha ulkosuomalaisparlamentille lain mukaan kuuluviin tehtäviin. Tällöin myös ulkosuomalaisparlamentin valtionavustuksen myöntäminen ja käytön valvonta siirrettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikeusministeriölle.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti antaa puhemiehistölle tehtäväksi ryhtyä välittömästi toimiin ulkosuomalaisparlamentin aseman vakiinnuttamiseksi ja saattamiseksi lainsäädännön piiriin. Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomi-Seura ry:tä selvittämään, miten virallistaminen on käytännössä mahdollista toteuttaa ja ryhtymään toimenpiteisiin asian edistämiseksi.


PL 40. Puhemiehistön oikeus tehdä aloitteita

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö koostuu alueiden itse valitsemista luottamushenkilöistä, ja se kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan ulkosuomalaisparlamentin asioista. Sen vuoksi puhemiehistö päätti yhdessä syyskokouksessaan vuonna 2013 esittää ulkosuomalaisparlamentille, että ulkosuomalaisparlamentin sääntöjä muutetaan siten, että myös puhemiehistö voi tehdä aloitteita.

Sääntömuutoksen käytännön merkitys on tukea puhemiehistön panoksen ja laajemman näkökentän hyväksikäyttöä. Puhemiehistön aloiteoikeus voi parantaa aloitteiden edistämismahdollisuuksia. Se ei pyri rajoittamaan jäsenjärjestöjen aloiteoikeutta. Puhemiehistön kollektiivinen aloiteoikeus ei ole ristiriidassa valiokuntien koollekutsumisen kanssa, vaikka puhemiehistön jäsenet voivatkin olla siinä aktiivisia. Esimerkiksi käytännössä on ollut yleistä, että sihteeristön nimeämä valiokunnan koollekutsuja nimitetään valiokunnan puheenjohtajaksi. Valiokunnan sihteeri kerää aloitteen taustaa varten lisätiedot ehdotusta varten, mutta valiokunnalta tulee esitys. Täysistunto hyväksyy tai hylkää tämän esityksen. Sääntömuutos on askel ulkosuomalaisparlamentin edunajotyön tehostamisen suuntaan.

Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjen muutokseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö ulkosuomalaisparlamentin istunnossa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Täydennetään sääntöjen 5. pykälää seuraavasti: ”Jokaisella USP:n säännöt ratifioineella suomalaisyhteisöllä, puhemiehistöllä sekä Suomi-Seura ry:llä on oikeus tehdä aloitteita ulkosuomalaisparlamentin käsiteltäväksi.”


PL 41. Ulkosuomalaisparlamentin työjärjestyksen muutokset

Työjärjestyksen korjaustarpeet johtuvat sekä sääntöuudistuksesta, joka tehtiin vuoden 2010 istunnossa että käytäntöjen muuttumisesta.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö päätti syyskokouksessaan 2013, että se jättää Suomi-Seura ry:n nimissä seuraavalle istunnolle aloitteen työjärjestyksen muuttamisesta seuraavasti (lisäykset/muutokset tummennettu):

KOTISIVUN TEKSTISSÄ EHDOTETUN POISTON ALKU JA LOPPU [HAKASULKEISSA] JA EHDOTETTU LISÄYS MERKITTY TUMMENNUKSELLA.

4 §
Suomi-Seura ry lähettää viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen [ja niistä pyydettyine viranomaisten tai muitten tahojen asiantuntijalausuntoineen.] Samalla toimitetaan kertomus edellisen istunnon päätösten läpiviemiseksi suoritetuista toimenpiteistä. Aloiteyhteenveto sekä toimintaraportti julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla.

6 §
Parlamentin istuntoja johtaa [puhemiehistö] puhemies. Hänen ollessaan estynyt, istuntoa johtaa Suomi-Seuran varapuheenjohtaja, tai heidän ollessaan estynyt, puhemiehistön valitsema varapuhemies.

7 §
Jokaisen istunnon alussa parlamentti [päättää valiokuntien koosta, valitsee pysyvien valiokuntien jäsenet,] päättää [mahdollisten muiden] valiokuntien asettamisesta. [ja valitsee niiden jäsenet.] Puhemies nimeää valiokunnille kokoonkutsujat. Valiokunnat valitsevat itse tarvittavat toimihenkilöt. Valiokuntien istunnot ovat suljettuja.

8 §
Järjestäytymisen jälkeen parlamentin työ alkaa yleiskeskustelulla sihteeristön raportista. Keskustelu toimii samalla aloitteiden lähetekeskusteluna. [Sen päätteeksi päätetään aloitteiden lähettämisestä valiokuntiin.] Yleiskeskustelussa jokaisella edustajalla on oikeus lausua mielipiteensä kaikista ulkosuomalaisiin tai ulkosuomalaisuuteen liittyvistä asioista, riippumatta siitä onko asiasta tehty aloite vai ei. Puheenvuorot pyydetään kirjallisesti ja jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Puhemies voi parlamentin suostumuksella rajoittaa puheenvuorojen pituutta, poiketa järjestyksestä ja todeta keskustelun päättyneeksi. Lyhyitä vastauspuheenvuoroja sallitaan sen puheenvuoron yhteydessä, jota vastauspuheenvuoro koskee. Yleiskeskustelun yhteydessä voidaan myös päättää kiireellisen asian ottamisesta asialistalle ja sen lähettämisestä asianomaiseen valiokuntaan. Valiokunnat voivat halutessaan kuulla asiantuntijoita.

12 §
Parlamentin istunnosta Suomi-Seura ry laatii pöytäkirjan, jonka tarkastajina toimivat [puhemiehet] varapuhemiehet. Pöytäkirja lähetetään jokaiselle ulkosuomalaisparlamentin jäsenyhteisölle sekä istuntoon osallistuneelle [edustajalle ja hänet lähettäneelle yhteisölle] viimeistään kaksi kuukautta istunnon jälkeen. Pöytäkirja julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla. Muutoksista ulkosuomalaisparlamentin työjärjestykseen päättää parlamentin yleisistunto yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti päättää seuraavista muutoksista työjärjestykseen (lisäykset/muutokset tummennettu):

KOTISIVULLA HYVÄKSYTYN POISTON ALKU JA LOPPU MERKITTY [HAKASULKEIN] JA HYVÄKSYTTY LISÄYS MERKITTY TUMMENUKSELLA.

4 §
Suomi-Seura ry lähettää viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen [ja niistä pyydettyine viranomaisten tai muitten tahojen asiantuntijalausuntoineen.] Samalla toimitetaan kertomus edellisen istunnon päätösten läpiviemiseksi suoritetuista toimenpiteistä. Aloiteyhteenveto sekä toimintaraportti julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla.

6 §
Parlamentin istuntoja johtaa [puhemiehistö] puhemies. Hänen ollessaan estynyt, istuntoa johtaa Suomi-Seuran varapuheenjohtaja, tai heidän ollessaan estynyt, puhemiehistön valitsema varapuhemies.

7 §
Jokaisen istunnon alussa parlamentti [päättää valiokuntien koosta, valitsee pysyvien valiokuntien jäsenet, päättää mahdollisten muiden valiokuntien asettamisesta ja valitsee niiden jäsenet.] päättää puhemiehistön esityksestä valiokunnista sääntöjen 7 artiklan mukaisesti. Puhemies nimeää valiokunnille kokoonkutsujat. Valiokunnat valitsevat itse tarvittavat toimihenkilöt. Valiokuntien istunnot ovat suljettuja ulkopuolisilta.

8 §
Järjestäytymisen jälkeen parlamentin työ alkaa yleiskeskustelulla sihteeristön raportista. Keskustelu toimii samalla aloitteiden lähetekeskusteluna. [Sen päätteeksi päätetään aloitteiden lähettämisestä valiokuntiin.] Yleiskeskustelussa jokaisella edustajalla on oikeus lausua mielipiteensä kaikista ulkosuomalaisiin tai ulkosuomalaisuuteen liittyvistä asioista, riippumatta siitä onko asiasta tehty aloite vai ei. Puheenvuorot pyydetään kirjallisesti ja jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Puhemies voi parlamentin suostumuksella rajoittaa puheenvuorojen pituutta, poiketa järjestyksestä ja todeta keskustelun päättyneeksi. Lyhyitä vastauspuheenvuoroja sallitaan sen puheenvuoron yhteydessä, jota vastauspuheenvuoro koskee. Yleiskeskustelun yhteydessä voidaan myös päättää kiireellisen asian ottamisesta asialistalle ja sen lähettämisestä asianomaiseen valiokuntaan. Valiokunnat voivat halutessaan kuulla asiantuntijoita.

12 §
Ulkosuomalaisparlamentin istunnosta [Suomi-Seura ry] parlamentin sihteeristö laatii pöytäkirjan, jonka tarkastajina toimivat [puhemiehet] varapuhemiehet. Pöytäkirja lähetetään sähköpostitse jokaiselle ulkosuomalaisparlamentin jäsenyhteisölle sekä istuntoon osallistuneelle edustajalle ja tarkkailijalle viimeistään kaksi kuukautta istunnon jälkeen. Pöytäkirja julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla. Muutoksista ulkosuomalaisparlamentin työjärjestykseen päättää parlamentin yleisistunto yksinkertaisella äänten enemmistöllä.