Tällä sivulla julkaistaan aloitteet, jotka toimitettiin ulkosuomalaisparlamentin neljännen varsinaisen istunnon käsiteltäviksi. Vuonna 2005 istunto oli 23.-24.5.2005 Finlandia-talossa.

ALOITTEET, JOTKA KÄSITELTIIN ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN VUODEN 2005 ISTUNNOSSA

OPETUS- JA KOULUTUSVALIOKUNTA 2

6. Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukiolupa

Aurinkorannikon suomalainen koulu

Aurinkorannikon suomalainen koulu sai kielteisen päätöksen lukiohakemukseensa 5.1.2005. Koska lukiokoulutus on kuitenkin tarpeellista ja koululla on ammatilliset edellytykset järjestää lukiokoulutusta, Aurinkorannikon suomalainen koulu tulisi saada lukiokoulutuksen järjestämisluvan.

7. Nuorisotyön toimintamallin kehittäminen ulkosuomalaisille

Belgian Suomalainen merimieskirkko, Alankomaiden suomalainen merimieskirkko, Belgian Suomi-Klubi a.s.b.l

Tehtyjen kartoitusten mukaan nuoret haluaisivat enemmän harrastusmahdollisuuksia nimenomaan suomen kielellä. Suomen kielen kautta nuorilla on mahdollisuus löytää oma kulttuurinen identiteettinsä ja myös säilyttää paitsi suomen kielellisiä myös kulttuurisia piirteitä omassa elämässään. Tämä myös kiistatta lisää ulkosuomalaisnuorten mahdollisuuksia palata Suomeen ja löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomenkielinen nuorisotyö tarvitsee koordinointia, lisää tehokkuutta ja enemmän voimavaroja. Ulkosuomalaisnuorille olisi kehitettävä nuorisotyön toimintamalli.

8. Erityisopetusta ja tukea oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille

Sveitsin Suomi-koulut, Finn-Guild, Belgian Suomi-klubi a.s.b.l., Keski-Euroopan alueen ulkosuomalaisjärjestöt

Lukuisat ulkosuomalaislapset ja –nuoret opiskelevat Suomen opetushallituksen tukemissa ulkomaankouluissa ja Suomi-kouluissa sekä Eurooppa-kouluissa. Peruskoululain 31 § mukaan erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada kouluavustaja. Keskittymis- ja/tai oppimisvaikeudet eivät saisi olla esteenä koulussa käynnille. Opetusviranomaisten tulisi selvittää, miten ulkosuomalaisten lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien kartoitus ja hoito on tällä hetkellä järjestetty ja miten sitä voitaisiin tehostaa. Opetushallituksen tulisi rahoittaa kouluavustajan palkkausta niissä ulkomailla toimivissa Suomi-kouluissa/ulkomaankouluissa, joissa opetuksen eriytykseen on erityistä tarvetta. Eritysopetusta ja -tukea tulisi olla saatavilla äidinkielellä erityisesti silloin, kun oppimisvaikeudet liittyvät oman äidinkielen ja vieraalla kielellä opiskeluun.

9. Tukea ulkomailla suomea opiskeleville aikuisoppilaille ja heitä opettavien opettajien täydennyskoulutukselle

Sveitsin Suomi-koulut, Düsseldorfin suomalainen kielikoulu, Keski-Euroopan alueen ulkosuomalaisjärjestöt, Taaitsan "Inkerin tupa" ja Inkerin Liiton Tyrön osasto

Aikuisiin kohdistuvan suomenkielen opetuksen saatavuutta ja suomenkielen opettajien verkostoitumista Suomi-koulujen alueilla tulee tukea. Kun on kysymys aikuisia opettavista opettajista, opetusmateriaalin löytäminen ja didaktisten taitojen omaksuminen on jokaisen opettajan oman innostuksen varassa. Aikuisten suomen kielen opettajille tulisi järjestää täydennyskoulutusta. Yhtenä rahoitusmahdollisuutena tulee selvittää EU-rahoitus.

10. Yleiset kielitutkinnot

Pohjois-Kreikan Suomi-Seura/Thessalonikin Suomi-koulu

Opetushallitus on järjestänyt yleisiä kielitutkintoja Suomessa jo usean vuoden ajan. Yleiset kielitutkinnot järjestetään kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisina tutkintopäivinä.
Testipaikkoina toimivat järjestämisluvan saaneet aikuisoppilaitokset ja eräät korkeakoulut. Suomen kielen kielitutkintoja tulisi järjestää kerran vuodessa maailmanlaajuisesti Suomen suurlähetystöjen määräämissä tiloissa.

Takaisin yhteenvedon etusivulle

Sivun alkuun