Tällä sivulla julkaistaan aloitteet, jotka toimitettiin ulkosuomalaisparlamentin neljännen varsinaisen istunnon käsiteltäviksi. Vuonna 2005 istunto oli 23.-24.5.2005 Finlandia-talossa.

ALOITTEET, JOTKA KÄSITELTIIN ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN VUODEN 2005 ISTUNNOSSA

X POLIITTISTEN JA VIRALLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNTA

61. Euroopan parlamenttivaalien äänestyslipukkeet ajoissa äänestäjille

Club Finlandia Milano

Euroopan parlamenttivaalien äänestyslipukkeet ulkosuomalaisille äänestäjille tulisi saada vähintään kolme kuukautta ennen ennakkoäänestystä. Näin taattaisiin jokaiselle suomalaisille mahdollisuus päättää siitä, haluaako hän äänestää Suomen vai sen hetkisen asuinmaansa EU-parlamenttivaalien ehdokkaita.

62. Euroopan unionin yhteinen äänestysasiakirja

Club Finlandia Milano

Virallisen asuinmaan äänestäjille toimittama Euroopan unionin yhteinen äänestysasiakirja, jolla voisi äänestää joko entisen kotimaan tai nykyisen asuinmaan ehdokasta.

63. Ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksien kehittäminen

Pohjalaiset Kanadassa (Ostrobothnians in Canada)

Julkisuudessa on esiintynyt tietoja siitä, kuinka heikkoa ulkosuomalaisten osallistuminen vaaleihin Suomessa on. Ulkosuomalaisten äänestysmahdollisuuksia tulee kehittää äänestysvilkkauden parantamiseksi. Suomen oikeusministeriön tulisi aktiivisesti selvittää kirjeäänestyksen toteuttamisen mahdollisuuksia ulkosuomalaisyhteisöissä.

64. Ulkosuomalaisten ääni- ja äänestysoikeus kunnallisvaaleissa

Suomi-Klubi a.s.b.l

Ulkosuomalaisilla, joilla ei ole kuntalain (Kotikuntalaki 11.3.1994/201) tarkoittamaa kotikuntaa Suomessa, ei ole ääni- eikä äänestysoikeutta Suomen kunnissa toimitettavissa kunnallisvaaleissa, neuvoa antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä eikä kunnan osa-aluetta koskevassa kansanäänestyksessä (Kuntalaki 17.3.1995/365, 26§). Monella maasta pysyvästikin muuttaneella on elinolosuhteidensa tai perhesiteidensä vuoksi kiinteät suhteet entiseen kotikuntaansa, jonne he myös ulkomailla oleskelunsa jälkeen suunnittelevat palaavansa. Ulkosuomalaisilla tulisikin olla äänestysoikeus kunnallisvaaleissa entisessä kotikunnassaan tai vaihtoehtoisesti siinä kunnassa, jossa heidän vapaa-ajan asuntonsa sijaitsee.

65. Ulkomaille muuttavan Suomen kansalaisen muuttotietojen rekisteröiminen ja vaikutus kotikuntaan

Belgian Suomi-Klubi a.s.b.l.

Lakisääteinen muuttoilmoitus tehdään maistraatille väestörekisterikeskuksen lomakkeella, jolloin muuttajan on ilmoitettava, onko kysymys vakinaisen osoitteen muuttumisesta (maastamuutosta) vai tilapäisestä muutosta ulkomaille. Rekisteriviranomainen katsoo Suomen kansalaisen ulkomaille muuton olevan pysyvä, mikäli henkilö asettuu asumaan ulkomaille yhtä vuotta pidemmäksi ajaksi. Tällöin maasta muuttaneella ei ole enää Suomessa kotikuntalain (Kotikuntalaki 11.3.1994/201) tarkoittamaa kotikuntaa. Ulkomaille muuttava suomalaisen tulisi voida halutessaan ilmoittaa yhtä vuotta pitemmäksikin arvioidun muuttonsa olevan ”tilapäinen” ja säilyttää alkuperäisen kotikuntansa. Sekä maasta muuttaneiden että ”tilapäisesti” muuttaneiden tulisi voida halutessaan ilmoittaa rekisteröintiviranomaiselle käytettävissä oleva suomalainen osoite.

66. Ajoneuvon katsastuksen hyväksyminen toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa

Aurinkorannikon rakentajan yhdistys ry

Ajoneuvon katsastuksen hyväksyminen toisessa Euroopan unionin jäsenmaassa silloin, kun sen omistajan oleskelu ulkomailla ylittää määrätyn katsastuspäivämäärän. Ajaminen autolla, jota ei määräpäivään mennessä ole katsastettu, voi olla turvallisuusriski matkustajille, aiheuttaa rangaistusseuraamuksia ja vieläpä ongelmia vakuutusyhtiöiden kanssa.

67. Muuttoautojen säädökset

Costa Blancan Suomi-Seura

Suomen tulisi muuttaa muuttoautojen säädökset EU:n direktiivin 4. artiklan 83/183/ETY mukaisiksi.

68. Muuttoautoja koskevat verotusmääräykset

Club de Leones Torremolinos /Suomi

Muuttoautojen koskevia verotusmääräyksiä voidaan monin osin pitää kohtuuttomina. Joissakin kohdin ne saattavat olla ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa. Esim. lausuma, jonka mukaan paluumuuttaja viimeisen ulkomailla asutun vuoden aikana saa olla Suomessa korkeintaan 72 päivää, on ristiriidassa asuinpaikkalainsäädännön edellyttämän tilapäisen oleskelun 90 päivän säädöksen kanssa sekä niin ikään ristiriidassa sen EU:n direktiivin kanssa, joka koskee 90 päivän vapaata oleskeluoikeutta. Olisikin selvitettävä mahdollisuudet muuttaa muuttoautoja koskevaa verotus- ja tulliainesäädäntöä siten, että myös muuttajan ulkomailla asumisajan kokonaispituus tarvittaessa voitaisiin muuttoautoa tullattaessa ottaa huomioon eikä tarkistelun kohteena olisi vain viimeinen ulkomailla oleskeltu vuosi.

69. Ulkosuomalaisen Suomessa omistaman auton rekisteröinti ja ajoneuvoveron maksaminen

Hampurin merimieskirkko, Belgian Suomi-Klubi a.s.b.l.

Useat ulkosuomalaiset omistavat Suomessa auton. Rekisteröintiasetuksen (Asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä 18.12.1995/1598) 20 §:n nojalla ulkomailla asuvan omistajan ajoneuvolle on ilmoitettava ajoneuvoa käyttävä Suomessa asuva haltija. Kun samat ulkosuomalaiset voivat omistaa Suomessa kiinteistöjä, osakehuoneistoja jne, on vaikea ymmärtää, miksi Suomessa asuvan haltijan ilmoittamista vaaditaan autoa rekisteröitäessä. Ajoneuvohallintokeskuksen noudattama ulkosuomalaisen omistaman Suomessa olevan auton rekisteröintikäytäntöä tulisi yksinkertaistaa niin, että autolle ei tarvitse ilmoittaa Suomessa asuvaa haltijaa. Edelleen ulkosuomalaisen tulisi saada ajoneuvoveron maksamiseksi lähetettävä verolippu halutessaan myös ulkomaiseen osoitteeseen.

70. Biometriset passit helpommin ja halvemmalla ulkosuomalaisille

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto

Suomi ottaa biometrisen passin käyttöön aikaisintaan 1.5.2005. Biometrisen passin tietosivun sisään on upotettu mikrosiru, jolle on tallennettu henkilötietoja, passin tietoja ja kasvokuva. Tämä tekee passista nykyistä vaikeammin väärennettävän. On mahdollista, että biometrisen passin hinta ylittää nykyisen 40 euron hinnan. Olisi selvitettävä mahdollisuudet vähentää passihakemuksen jättämiseen syntyviä vaikeuksia passiuudistuksen kohdalla ja alentaa passin hintaa ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten hakiessa passia Suomen ulkomaanedustustosta.

71. Inkeriläisten viisumimaksua Suomeen tulisi alentaa

Taaitsan "Inkerin tupa" ja Inkerin Liiton Tyrön osasto

72. Työlupamaksut

Inkerin Liitto, Pietari; aloite hyväksytty Itä-Euroopan alueen aluekokouksessa.

Suomen viranomaisten olisi myönnettävä 50 %:n alennus työlupakäsittelymaksusta Suomeen tuleville työntekijöille mikäli hakija pystyy todistamaan oman suomalaissyntyperänsä (vähintään yksi vanhemmista tai kaksi isovanhimmista suomalaisia). Työlupakäsittelymaksun korottamista 1.1.2005 pidetään kohtuuttomana.

73. Evakuointi- ja varoitussuunnitelma kriisin varalle

Asociacion Finland Suomela

Välimeren alueelle olisi saatava aikaan evakuointi- ja varoitussuunnitelma.

Takaisin yhteevedon etusivulle

Sivun alkuun