TIEDOTUSASIOITA KOSKEVAT PÄÄTÖSLAUSELMAT:

43. Perustetaan työryhmä seuraamaan päätöslauselmien toteutumista ja dokumentoimaan seurantaa.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö seuraa päätöslauselmien toteutumista kaksi kertaa vuodessa Helsingissä pidettävissä kokouksissaan. Tähän mennessä pidetyissä istunnoissa on laadittu 50 – 70 päätöslauselmaa kussakin.

Kunkin USP:n istunnon jälkeen osa päätöslauselmista nostetaan ulkosuomalaisparlamentin voimakkaimmin ajettaviksi päätöslauselmiksi, ”keihäänkärjiksi”, joiden täytäntöönpanoa pyritään erityisen tehokkaasti edistämään. Päätöslauselmien seurantaa ja edistämistä hoitavat yhteistyössä myös puhemies ja sihteeristö. Osa päätöslauselmista pystytään hoitamaan Suomi-Seura ry:n normaalin toiminnan puitteissa. Osa vaatii jopa vuosien mittaisia neuvotteluja ministerien, kansanedustajien ja virkamiesten kanssa. Jotkut päätöslauselmat eivät ehkä koskaan ole toteutettavissa, vaikka niitä ajettaisiin kuinka tehokkaasti.

Sihteeristö on jo aiemmin laatinut raportteja kaikkien tähän mennessä tehtyjen päätöslauselmien toteutumisesta tai vajavaisesta toteutumisesta. Ulkosuomalaisparlamentin sivuilla on nyt jo luettavissa raportti sihteeristön ja puhemiehistön toiminnasta ja päätöslauselmien etenemisestä vuosina 2005 – 2007.
Koska ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö jo nyt seuraa päätöslauselmien toteutumista, ei ole tarpeellista perustaa erillistä työryhmää niiden edistymistä seuraamaan. Kyseinen työryhmä olisi myös hankalaa perustaa, ja vaadittaisiin todennäköisesti lisäresursseja sen toiminnan ylläpitämiseen.

USP:n puhemiehistön kevätkokoukseen 2008 laaditaan seuraava päätöslauselmien seurantaraportti.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö ja sihteeristö jatkavat kaikkien päätöslauselmien toteutumisen seurantaa ja puuttuvat niiden päätöslauselmien edistämiseen, joissa ne havaitsevat vajavaisuuksia.

44. Kaikki aloitteet, päätöslauselmat ja kokousten pöytäkirjat USP:n nettisivulle

Ulkosuomalaisparlamentin kotisivuja www.usp.fi on kehitetty ja täydennetty useaan otteeseen parlamentin toimintavuosina. Sivut esittelevät ulkosuomalaisparlamentin toimintaa ja taustaa hyvin monipuolisesti. Sivulla on nähtävissä myös kaikki ajankohtaiset parlamentin toimintaan liittyvät tiedotteet ja ajankohtaista tietoa erilaisista ulkosuomalaisia koskevista asioista, kuten lakimuutoksista.

Aloitteen mukainen muutostyö ulkosuomalaisparlamentin nettisivulla on jo aloitettu sihteeristössä keväällä 2007. Sivulla on nähtävänä muun muassa vuoden 2005 istunnon aloitteet, päätöslauselmat sekä istunnon pöytäkirja. Myös vuoden 2007 istunnon aloitteet ovat olleet luettavissa USP:n nettisivulla, samoin kuin istunnon ohjelma.

Tarkoituksena on sisällyttää sivuille myös aiempien vuosien päätöslauselmat ja istuntojen pöytäkirjat lähiaikoina.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että sihteeristö jatkaa ulkosuomalaisparlamentin nettisivun kehittämistä niin, että aiempien istuntojen aloitteet, päätöslauselmat ja pöytäkirjat ovat sivulta luettavissa sekä täydentää arkistoa uusien istuntojen myötä.

45. Ulkosuomalaisparlamentin web-sivujen (internet-sivujen) kehittäminen

Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan osallistui syyskuun alussa 2007 kaikkiaan 460 ulkosuomalaisyhteisöä. Osalla näistä yhteisöistä on jo toimiva tai vähintäänkin perustiedot tarjoava nettisivu.

Mikäli ulkosuomalaisparlamentin nettisivun alle koottaisiin kaikkien ulkosuomalaisparlamentin toimintaan osallistuvien yhteisöjen kotisivut, tarvitsisi sihteeristön hankkia uusi palvelin tai jopa useampia palvelimia, jotta kyseinen valtava sivusto pystyttäisiin hoitamaan sihteeristössä.

Sihteeristössä tarvittaisiin vähintään muutama uusi työntekijä opettamaan yhteisöjä sivujen perustamisessa ja päivityksessä, toimimaan teknisenä tukena vuorokauden ympäri parlamentin maantieteellinen kattavuus huomioiden, vastaamaan yhteisöjen kyselyihin ja toimimaan teknisenä tukena. Yhteisöille tarvittaisiin myös konkreettista koulutusta sivujen perustamisessa. Vaikka yhteisöt päivittäisivät sivunsa itsenäisesti, tarvitsisivat ne kuitenkin ainakin ajoittaista apua sihteeristöstä.

Mikäli yhteisöjen sivuille haluttaisiin aloitteen mukaisesti yhtenäinen ulkoasu, tarvittaisiin sivujen tekoon ja suunnitteluun erikoistuneen yrityksen apua.

Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan osallistuvien yhteisöjen määrä muuttuu jatkuvasti, ja yhteisöjen sivuja jouduttaisiin myös poistamaan USP:n nettisivulta sen mukaisesti sekä lisäämään koko ajan uusia.

Ainakaan tällä hetkellä sihteeristöllä ei siten ole taloudellisia eikä henkilöstöresursseja lähteä kehittämään USP:n nettisivuja aloitteen mukaisesti.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että ulkosuomalaisparlamentin toimintaan osallistuvat yhteisöt hoitavat jatkossakin omat nettisivunsa itsenäisesti. Se esittää myös, että ulkosuomalaisparlamentin sivuja ajanmukaistetaan vastaamaan yhä monipuolisemmin yhteisöjen ja parlamentista kiinnostuneiden tarpeita. Samalla sivuille liitetään linkkisivusto ulkosuomalaisyhteisöjä palvelemaan.

46. Ulkosuomalaislehtien mahdollisuus saada työvoimaa Suomesta

Ulkosuomalaislehtiin on Suomesta välitetty toimitusharjoittelijoita ja aiemmin myös toimistonhoitajaharjoittelijoita eli kaupallisen alan opiskelijoita 1980-luvun puolivälistä lähtien. Melko harvat lehdet ovat kuitenkaan käyttäneet tätä mahdollisuutta. Eniten harjoittelijoita on ollut Yhdysvalloissa ja Kanadassa ilmestyvissä lehdissä. Myös joissain Espanjan lehdissä on ainakin tilapäisesti ollut harjoittelija.

Vuonna 2007 harjoittelijoita on ollut Amerikan Uutisissa Yhdysvalloissa sekä Vapaassa Sanassa ja Canadan Sanomissa Kanadassa.

Harjoittelijavaihtoa hoitaa Opetushallituksen alainen, Helsingissä toimiva Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (Centre for International Mobility). Yhdysvalloissa yhteistyökumppanina on ollut The American-Scandinavian Foundation. Harjoittelumäärärahat myöntää opetusministeriö.

Yleensä työnantajalta on myös edellytetty harjoittelijan majoituksen järjestämistä joko ilmaiseksi tai kohtuullisin kustannuksin.

Harjoitteluohjelma on ollut erittäin hyödyllinen ja antoisa sekä harjoittelijoille että ulkosuomalaislehdille. Harjoittelijat ovat saaneet pienissä lehdissä poikkeuksellisen monipuolista työkokemusta sekä kehittäneet samalla kielitaitoaan. Lehdet puolestaan ovat saaneet edullista työvoimaa, uusia ideoita, kielenhuoltoa sekä tuoreita näkemyksiä Suomesta.

Aikoinaan harjoittelijaviisumi ja -apuraha myönnettiin jopa puoleksitoista vuodeksi. Vuonna 1991 aika lyhentyi vuoteen ja vuonna 1992 puoleen vuoteen. Tuolloinkin viisumi myönnettiin jopa puoleksitoista vuodeksi, vaikka apuraha maksettiin vain puolen vuoden ajalta. Työnantajan oli tuolloin maksettava harjoittelijan palkka loppuajalta tai koko harjoittelun ajalta.

Vuonna 2007 harjoittelija on voinut saada apurahan enää neljäksi kuukaudeksi. Syynä tähän on harjoittelijavaihtoon myönnetyn apurahamäärän pieneneminen ja halu myöntää apurahaa entistä useammalle hakijalle.

Toimitusharjoittelijan saa edelleenkin puoleksi vuodeksi, mikäli työnantaja maksaa harjoittelijan palkan.

Neljän kuukauden harjoittelujakso on kovin lyhyt ulkosuomalaisen lehden toimittajalle, sillä paikalliseen ulkosuomalaisyhteisöön tutustuminen ja muu olosuhteisiin totuttelu vievät oman aikansa.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti vetoaa opetusministeriöön, jotta ulkosuomalaislehtiin lähetettävien harjoittelijoiden apurahoihin osoitettua määrärahaa korotettaisiin ja harjoitteluaika palautettaisiin puoleksi vuodeksi.

47. Ulkosuomalaisia palvelevan lehdistön tukeminen

Suomi-Seura ry:n opetusministeriön määrärahoista jakamat apurahat ulkosuomalaisille tiedotusvälineille ovat varsin merkittävä tukimuoto. Vuonna 2007 Suomi-Seura jakoi ulkosuomalaismedialle apurahoja yhteensä 103 000 euroa. Summasta jaettiin puolet eli 51 500 euroa niin sanottuna perusapurahana ja toinen puoli erityisapurahana.
Perusapurahaa myönnetään painetuille julkaisuille. Erityisapuraha on tarkoitettu painetuille julkaisuille, radioasemille, televisiokanaville sekä internetsivulle.

Perusapurahat jaetaan julkaisun ilmoitetun levikin ja vuosittaisten ilmestymiskertojen perusteella pisteytysmenetelmän avulla. Erityisapurahat jaetaan tiedotusvälineen investointeja, hankintoja ja kampanjoita varten sekä erikoisjulkaisuihin. Niiden saamiseksi on esitettävä kohde, perustelut, hankintasuunnitelma, budjetti, josta, josta omarahoitusosuuden on oltava vähintään 50 prosenttia.

Painetut julkaisut voivat anoa sekä perus- että erityisapurahaa. Radio- ja televisioasemille, internetsivustoille sekä erikoishankkeisiin, esimerkiksi historiikkeihin myönnetään vain erityisapurahaa. Erityisapurahaa ei saa käyttää henkilökunnan palkkaukseen, painatuskuluihin eikä muuhun niin kutsuttuun normaaliin toimintaan.
Vuosittain niin perus- kuin erityisapurahan hakijoita on noin 50 – 70. Vuonna 2007 perusapurahahakemuksia tuli 49 kappaletta ja erityisapurahahakemuksia 51 kappaletta.
Niin tiedotus- kuin järjestöapurahojen jako on kanavoitu Suomi-Seura ry:lle tämän ulkosuomalaiskentän asiantuntemuksen vuoksi.

Aloitteessa esitetään, että hakijoiden kannattavuus huomioidaan tukea myönnettäessä. Näin kuitenkin tapahtuu aina apurahoja jaettaessa. Lisäksi esimerkiksi selvästi kannattavien myyntituotteiden julkaisuun ei ole myönnetty apurahaa.
Aloitteessa esitettyä kantaa, ettei uskonnollisille lehdille tulisi myöntää apurahaa ollenkaan, Suomi-Seura ei tue, sillä apurahojen jakamisessa ei voida syrjiä mitään ulkosuomalaislehtiä.

Suomi-Seuran jakamista järjestö- ja tiedotusvälineapurahoista päättää Suomi-Seuran johtokunta. Opetusministeriö saa vuosittain selvityksen jaetuista apurahoista ja voi puuttua päätöksiin, mikäli se ei hyväksy niitä.

Suomi-Seuran jakamat apurahat ulkosuomalaisjärjestöille ja -medialle ovat opetusministeriön ja Suomi-Seuran johtokunnan päätettävissä, eivätkä ne siksi kuulu ulkosuomalaisparlamentin toimialaan.

Niin tiedotusväline- kuin järjestöapurahojen hakijamäärät ovat kasvaneet tuntuvasti viime vuosina, mutta jaettavat määrärahat ovat pysyneet samalla tasolla vuosikausia. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö on käynyt opetusministeriössä ja sihteeristö eduskunnassa keskustelemassa ulkosuomalaisille myönnettävien apurahojen määrärahan korottamisesta, mutta toistaiseksi tuloksetta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että Suomi-Seura ry ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin tiedotusvälineapurahojen jakoperusteiden uudistamiseksi. Työssä on kuultava ulkosuomalaislehtien mielipidettä.
Ulkosuomalaisparlamentti vetoaa opetusministeriöön, jotta se nostaisi ulkosuomalaisille tiedotusvälineille jaettavien apurahojen määrärahaa tuntuvasti.

48. Radio Finlandin keski- ja lyhytaaltolähetykset käynnistettävä uudelleen

Yleisradio lopetti ulkomaille suunnatut lyhyt- ja keskiaaltolähetykset uudenvuodenpäivänä 2006. Ulkosuomalaisille aiemmin lähetettyä Radio Finlandin tarjontaa oli jo sitä ennen supistettu tuntuvasti, ja tarjonta käsitti viimeisinä aikoina vain Radio Peilin uutisia ja puheohjelmia. Ennen muutosta ohjelmistoon sisältyi muun muassa kuunnelmia, musiikkiohjelmia, uutisia, alueellisia ohjelmia, hartausohjelmia ja lastenohjelmia.
Radio Finlandin ohjelmisto oli ulkosuomalaisille tärkeä side entiseen kotimaahan, ja se tarjosi hyvän ja edullisen keinon seurata Suomen tapahtumia ja uutisia sekä ylläpitää suomen kielen taitoa. Lähetysten loppuminen kokonaan oli erittäin kova isku ulkosuomalaisille.

Ulkosuomalaisparlamentti ja Suomi-Seura ry vetosivat Yleisradioon useiden vuosien ajan lähetysten laajuuden turvaamiseksi ja niiden jatkamiseksi, Puhemiehistö tapasi Yleisradion johtoa useaan kertaan kokoustensa yhteydessä. Lisäksi järjestettiin allekirjoituskampanja lähetysten jatkamisen puolesta, ja kuukauden aikana kootut noin 17 000 allekirjoitusta luovutettiin Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajalle.

Yleisradion mukaan lähetysten lakkauttaminen johtui säästösyistä, koska Yleisradion talous on saatava voitolliseksi. Vuosittaiset kustannukset Radio Finlandin lähetysten lähettämisestä olivat noin kolme miljoonaa euroa.

Vuoden 2007 alusta lähtien Radio Peilin lähetyksiä on ulkomailla voinut kuunnella vain internetistä, matkapuhelimesta sekä satelliitin välityksellä. Kaikilla ulkosuomalaisilla ei kuitenkaan ole internetiä kotonaan, kaikkialla satelliittiantennin asentaminen ei ole sallittua, ja lähetysten kuuntelu matkapuhelimesta on hyvin kallista. Lisäksi turistit, rekka-autoilijat ja tilapäisesti esimerkiksi lyhyellä työkomennuksella olevat jäävät lähetysten ulkopuolelle.
Yleisradion äskettäin käyttöön ottama YLE Areena -palvelu, josta Suomessa asuvat voivat seurata Yleisradion ohjelmia, ei ole ulkomailta käsin käytettävissä, sillä tekijänoikeussopimusten takia tallennemusiikkia sisältävä radio- ja televisio-ohjelmat ovat kuunneltavissa ja katsottavissa vain Suomessa. Suomen ulkopuolella voi siten seurata vain uutisia ja puheohjelmia, joissa ei ole musiikkia sekä konserttitaltiointeja ja lastenohjelmia. Yleisradio on luvannut laajentaa radiokanavien jakelua Suomen ulkopuolelle syksyllä 2007.

Radio Finlandin lyhyt- ja keskipitkien aaltojen radiolähetykset lähetettiin Porissa sijainneen lähettimen kautta. Valtioneuvosto myönsi 21.6.2007 Digita Oy:n tytäryhtiölle Digi Waves Oy:lle toimiluvan AM-ääniradiotoimintaan. Toimilupa oikeuttaa radiotoiminnan harjoittamiseen analogisessa radioverkossa lyhyt- ja keskiaaltotaajuuksilla, jotka on osoitettu Poriin. Toimilupakausi on 1.7.2007 - 30.6.2010. Digi Waves etsii parhaillaan toimijoita eli pyrkii löytämään taajuuksille käyttäjän. Yhtiö toteaa kuitenkin kyseessä olevan vanhentuneen tekniikan, josta monet maat ovat luopumassa. Toistaiseksi taajuuksista kiinnostunutta tahoa ei ole löytynyt, ja yhtiö miettii, miten pitkään asemaa voidaan pitää yllä, mikäli asiakasta ei löydy.

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajan mukaan Yleisradio ei tule muuttamaan päätöstään lyhyt- ja keskiaaltolähetysten lakkauttamisesta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että puhemiehistö ja sihteeristö tutkivat mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin suppean lyhytaalloilla tapahtuvan ulkomaanlähetystoiminnan aloittamiseksi Suomesta laajapohjaisesti radiotoimialan kanssa. Ratkaisu perustuisi lähetysajan vuokraamiseen eri tahoilta.

Kansalaisuusasioita koskevat päätöslauselmat

Kulttuuriasioita koskevat päätöslauselmat

Nuorisoasioita koskevat päätöslauselmat

Opetus- ja koulutusasioita koskevat päätöslauselmat

Sosiaaliasioita koskevat päätöslauselmat

Senioriasioita koskevat päätöslauselmat

Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjä koskevat päätöslauselmat

Talousasioita koskevat päätöslauselmat

Poliittisia ja virallisia asioita koskevat päätöslauselmat

Takaisin päätöslauselmasivulle

Sivun alkuun