Senioriasioita koskevat päätöslauselmat

33. Kartoitus vanhenevien ulkosuomalaisten tilanteesta eri maissa, vanhenevien ulkosuomalaisten palvelu- ja tukimuodoista, viranomaisten kannanotto eläkeiässä olevien ulkosuomalaisten tukemisesta

Monet suomalaiset muuttivat 1950- ja 1960-luvuilla ulkomaille työn perässä. Nämä sukupolvet saavuttavat nyt eläkeiän ja kysymykset, miten ja missä eläkepäivät vietetään, nousevat esille. Tulevina vuosina tämä lisää suomenkielisen vanhustenhuollon tarvetta ulkomailla.

Iso-Britanniassa Kirkon Kilta teki 1995-96 kaksiosaisen selvityksen britanniansuomalaisten mielipiteistä ikääntymisen myötä nouseviin tarpeisiin asumista, hoitoa ym. koskien. Vastausten perusteella ulkosuomalaiset haluavat ensisijaisesti asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja oman arvionsa mukaan tulisivat toimeen kodeissaan aina 80-vuotiaiksi saakka. Sitä ennen katsottiin osa-aikaisten, kiertävien ja suomen kielen taitoisten terveydenhoitajien yhteydenpidon ja vierailujen riittävän hoitomuotona.

Saksassa on 1998 perustettu ja rekisteröity yhdistys Betreutes Wohnen e.V. selvittämään vanhenevan saksansuomalaisväestön toiveita ja tarpeita sekä ajamaan heitä koskevia asioita. Saksan kirkollisen työn keskuksen johtokunta on 1997 perustanut työryhmiä, joista yksi käsittelee saksansuomalaisten ikääntymistä.

Alankomaissa on Merimieskirkon ja Stichting Fins sociaal-cultureel werkin (työnimeltään Mummola-säätiö, perustettu 23.9.1994) toimesta lähetetty kaikille tiedossa oleville ulkosuomalaisille kyselykaavake, jolla selvitettiin vanhenemiseen liittyviä kysymyksiä.

Ulkosuomalaisparlamentin kanadansuomalainen varapuhemies Veli J. Ylänkö on jo laatinut raportin ulkosuomalaisvanhusten lepokodeista (ns. Suomi-kodit), joka on postitettu kaikille parlamentin istuntoon osallistuville ulkosuomalaisille.
Raportti soveltuu hyvin jatkokeskustelun ja —työskentelyn pohjaksi.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA

Ulkosuomalaisparlamentti pyytää valtiovallan kannanottoa eläkeiässä olevien ulkosuomalaisten tukemisesta.
Samanaikaisesti pyydetään sihteeristöä jatkamaan vanhenevien ulkosuomalaisten tarpeiden ja jo olemassa olevien palvelu- ja tukimuotojen kartoitusta eri maissa. Sihteeristöä pyydetään perustamaan kaikkia ulkosuomalaisvanhuksia hoitavien laitosten keskustiedosto ja päivittämään sitä.

34. Ulkosuomalaisten sotaveteraanien kotihoidon tukeminen

Suomalaisten sotaveteraanien vanhentuessa ja heidän terveydentilansa huonontuessa on luonnollista, että heidän hoitotarpeensa lisääntyy. Suomen valtio on viime vuosina osoittanut huomattavia summia erikoisesti sotaveteraanien kotihoidon järjestämiseen.
Suomalaisia sotaveteraaneja asuu Kanadassa ja muualla Suomen ulkopuolella huomattavan suuri joukko, ja he ovat asuinpaikastaan johtuen jääneet tämän merkittävän avustusmuodon ulkopuolelle. Kotihoito on mahdollista ainakin jossakin muodossa näissä maissa, mutta sen kustannukset ovat usein huomattavat, vanheneville veteraaneille yleensä liian suuret. Vapaaehtoistyötä tehdään, mutta ulkosuomalaisväestön yleisen vanhenemisen myötä paikallisen suomalaisyhteisön resurssit vähentyvät.

Näin ollen tarvitaan ulkopuolista apua, ennen kaikkea taloudellista tukea, jatkuvan kotihoidon mahdollistamiseksi suomalaisten sotaveteraanien elämän ehtoon turvaamiseksi.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että parlamentti käynnistää neuvottelut Suomen valtiovallan ja Suomen veteraanijärjestöjen ja muiden kyseeseen tulevien tahojen kanssa kotihoidontuen lainsäädännöllisistä ja käytännöllisistä mahdollisuuksista. Samanaikaisesti aloitetaan ulkomailla toimivien Sotaveteraanipiirien avulla tutkimus, jossa selvitetään paikallinen palvelutarve, paikallisista olosuhteista ja säännöksistä johtuvat rajoitukset sekä paikallisten ulkosuomalaisyhteisöjen mahdollisuudet sotaveteraanien kotihoidon järjestämiseksi.

35. Suomesta maksettavien eläkkeiden verotus

Maasta toiseen maksettavien eläkkeiden verotusoikeus määräytyy maiden välisten sopimusten mukaan. Työeläkkeiden ja kansaneläkkeiden verotuksesta määrätään erikseen. Yleensä Suomesta toiseen maahan maksettava eläke verotetaan Suomessa. Eläkkeensaaja katsotaan tällöin rajoitetusti verovelvolliseksi Suomessa ja eläke on 35%:n suuruisen lopullisen lähdeveron alaista. Suomen eri valtioiden kanssa tekemät verosopimukset eivät yleensä estä työeläkkeen verottamista Suomessa. Poikkeuksena ovat muutamat verosopimusmaat, kuten esim. Espanja, Portugali ja Ranska, joihin Suomesta maksetaan yksityiset eläkkeet ilman ennakonpidätystä eikä niistä peritä lähdeveroa.

Suomesta maksetaan lähdeveron alaisia työeläkkeitä eniten Ruotsiin (n. 35 000). Lähdeveron alaisia työeläkkeitä maksetaan paljon ulkosuomalaisille myös Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Saksaan. Suuri osa eläkkeensaajista muutti Suomesta 60-70-luvuilla ja heidän ansaitsemansa työeläkkeet Suomessa jäivät pieniksi. 35 %:n lähdevero pienistä eläkkeistä kutistaa eläkkeensaajalle jäävän osan erittäin pieneksi. Vertailtaessa eri maiden eläkeverotuksen lähdeveroprosentteja, ne vaihtelevat 15-35% välillä. Lähdeveroprosentti on esim. Ruotsissa Suomeen maksettavasta eläkkeestä 25%, Kanadasta Suomeen maksettavasta eläkkeestä 20%.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että valtiovarainministeriö muuttaisi Suomesta maksettavien työeläkkeiden lähdeveroprosentin niin, että lähdeveroa maksettaisiin korkeintaan 15 prosenttia. Samanaikaisesti tulisi myös palata vuoden 1992 loppuun saakka olleeseen käytäntöön alle FIM 1500 suuruisten työeläkkeiden lähdeverottomuudesta.

37. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperiaatteiden yhdenmuistaminen Suomen ja Ruotsin välillä

Ruotsiin 1960-1970 luvuilla joukkomuuttaneet suomalaiset ovat työskennellet yleensä tehtaissa, kaivoksissa ja metsätöissä. Töiden raskauden takia he ovat menettäneet työkykynsä jo ennen vanhuuseläkeikää ja joutuneet työkyvyttömyyseläkkeelle. Suuri osa ruotsinsuomalaisista on ennen Ruotsiin muuttoaan ansainnut työeläkettä ja kansaneläkettä myös Suomesta. Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen Ruotsissa ei kuitenkaan varmista työkyvyttömyyseläkkeen saantia Suomesta, koska maiden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperiaatteet eroavat toisistaan. Samasta syystä johtuen Suomessa asuu myös monia jossain vaiheessa Ruotsissa töissä olleita henkilöitä, jotka Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuessaan eivät saa työkyvyttömyyseläkettä Ruotsista.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA

Ulkosuomalaisparlamentin pyytää Suomen sosiaali- ja terveysministeriötä aloittamaan neuvottelut Ruotsin valtion kanssa työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteiden yhdenmukaistamiseksi ao. maiden välillä.

Päätöslauselmat 1998 Etusivu

Kansalaisuusasioita koskevat päätöslauselmat

Inkeriläisasioita koskevat päätöslauselmat

Kulttuuriasioita koskevat päätöslauselmat

Nuorisoasioita koskevat päätöslauselmat

Opinto- ja koulutusasioita koskevat päätöslauselmat

Poliittisia ja virallisia asioita koskevat päätöslauselmat

Sosiaaliasioita koskevat päätöslauselmat

Talousasioita koskevat päätöslauselmat

Tiedotusasioita koskevat päätöslauselmat

Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjä koskevat päätöslauselmat

Aloitteet, jotka USP käsitteli, mutta ei hyväksynyt

Aloitteet, joihin USP päätti olla ottamatta kantaa

USP päätti olla ottamatta kantaa itse aloitteeseen, mutta halusi kommentoida

Aloitteet, jotka siirrettiin Suomi-Seura ry:n mietittäväksi

Takaisin päätöslauselmasivulle

Sivun alkuun