Aloitteet, joihin ulkosuomalaisparlamentti päätti olla ottamatta kantaa

60. On application issue a Certificate of Finnish Ancestry (työnimi: Ulkosuomalaistodistus) to anyone that has Finnish ancestry, but that can not receive a Finnish passport.

Ulkosuomalaisparlamentin kansalaisuusvaliokunta ei ota kantaa yllämainittuun aloitteeseen, koska ei katso sen kuuluvan kansalaisuusvaliokunnan alaisuuteen.
Yllämainitulla aloitteella viitataan seuraavaan ulkoasiainhallinnon viisumimääräyksiin sisältyvään helpotukseen: Suomalaista syntyperää oleva henkilö saa vaikeuksitta määräaikaisen työ- ja oleskeluluvan, jos yksi hänen isovanhemmistaan on ollut Suomen kansalainen.

Kansalaisuusvaliokunta korostaa kuitenkin, että tämä on erittäin myönteinen asia, josta tulee tiedottaa enemmän ulkosuomalaisten keskuudessa. Kansalaisuusvaliokunta kehottaa ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistöä ottamaan tämän tiedotuskysymyksen seuraavassa istunnossaan esille.

61. Suomi-Seuran tulisi veloituksetta palvella kaikkia ulkosuomalaisjärjestöjä. Avustusanomusten palvelumaksut tulisi poistaa niiltä ulkosuomalaisjärjestöiltä, jotka eivät ole Suomi-Seuran jäseniä.

Peruste: Ennen suoraan maksettavaa valtionapua Suomi-Seuralla oli mahdollisuus periä hallintokuluja, joita aiheutui apuraha-anomusten käsittelystä ja apurahojen maksatuksesta. Suomi-Seura kattoi omista varoistaan nämä hallintokulut jäsenjärjestöjensä osalta. Avustusanomusten käsittelystä perittävä palvelumaksu on Suomi-Seuralle maksettavan suoran valtionavun myötä poistettu. Koska asia ei enää ole ajankohtainen, ei ole tarvetta käsitellä aloitetta ulkosuomalaisparlamentin täysistunnossa.

62. Ulkosuomalaisyhteisöjen liittymistä Suomi-Seuran jäseneksi on helpotettava jäsenmaksuja alentamalla tai luopumalla niistä täysin, varsinkin jos kysymys on Suomi-kouluista.

Peruste: Suomi-Seura ry:n vuosikokous päättää jäsenmaksuista, jotka ovat järjestöjen osalta FIM 300-1.500 järjestön jäsenmäärästä riippuen. Suomi-Seura ry:n toiminta on riippuvainen jäsenmaksuista, jotka ovat seuralle suurin yksittäinen tulonlähde. Näin ollen jäsenet kustantavat suureksi osaksi Suomi-Seuran toiminnan. Mikäli jäsenmaksuista saatavat tulot pienenevät oleellisesti, jäsenmaksujen korotus tulee ajankohtaiseksi ja tällöin lisätään tietenkin maksavien jäsenten taakkaa. Kuten järjestöt yleensä, Suomi-Seurakin on rajannut tietyt palvelut ja edut, kuten Suomen Silta -lehden ainoastaan jäsenilleen kuuluviksi. Suomi-Seuran säännöt eivät tunne vapaajäsenyyttä.

63. Suomen valtion on taloudellisesti tuettava ulkosuomalaisjärjestöjä ja ulkosuomalaisparlamenttia

Peruste: Suomen valtio kanavoi vuosittain Suomi-Seura r.y:n kautta apurahoja FIM 1.200.000 täysimääräisenä ulkosuomalaisjärjestöille ja ulkosuomalaiselle medialle. Ulkosuomalaisparlamentilla ei ole omaa taloutta. Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristö Suomi-Seura r.y. varaa vuosittain talousarvioonsa varoja puhemiehistön matkoja ja ulkosuomalaisparlamentin toimintaa varten sekä täysistuntoja varten niinä vuosina, kun niitä päätetään pitää. Aloite käsitellään myös talousvaliokunnassa eikä sellaisenaan tässä vaiheessa aiheuta toimenpiteitä kulttuurivaliokunnassa.


64. Kanadaan perustettava koko maata kattava kulttuurivaihdon koordinoijan toimi suomalaisen kulttuuritoiminnan vaalimiseksi

Peruste: Ulkosuomalaisparlamentin täysistunnolle tehtyjen aloitteiden joukossa on jo Kulttuuripankin perustaminen, joka kattaa ulkosuomalaiset taiteilijat ja esiintyjäryhmät maailmanlaajuisesti. Kulttuuripankin tarkoituksena on myös nimenomaan edesauttaa kulttuurivaihtoa eri maissa toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen välillä. Yhteen maahan perustettavan kulttuurivaihdon koordinoijan toimen on oltava etupäässä ao. maan ulkosuomalaisjärjestöjen vastuulla. Kanadassa toimii tehokkaita ulkosuomaisten keskusjärjestöjä, jotka ovat parhaita oman maansa asiantuntijoita ja jotka voivat hakea hankkeelleen taloudellista tukea mm. Suomi-Seuralta.


65. Valtion tuen lisääminen Mallorcan Club de Finlandialle

Peruste: Suomen valtio tukee ulkosuomalaisjärjestöjä vuosittain FIM 550.000:lla, jotka jaetaan Suomi-Seuran kanavoimina apurahoina. Järjestöapurahojen luonne on sellainen, että niitä myönnetään erityisiin hankkeisiin ei vuosittaiseen varsinaisen toiminnan tukemiseen. Apurahan myöntäminen tiettyyn hankkeeseen edellyttää aina, että rahoitusta on saatu myös muualta. Apurahaa voidaan yleensä myöntää korkeintaan 50% hankkeen kuluista. Tukemalla erikseen perusteltuja hankkeita pyritään nimenomaan siihen, että ne voidaan toteuttaa ilman että ne verottavat kohtuuttomasti järjestön varsinaiseen toimintaan tarkoitettuja varoja. Lisäksi järjestöjen julkaisuja ja ulkosuomalaismediaa tuetaan lehdistöapurahoin vuosittain FIM 650.000:lla. Yksittäisen järjestön asettaminen erityisasemaan rikkoo niitä tasavertaisuuden sääntöjä, joita Suomi-Seura noudattaa jakaessaan apurahoja.

Aloitteet 61-65 siirrettiin puhemiehistön käsiteltäväksi.

66. Suomi-koulujen ohjelman tavoitteiden yhtenäistäminen. Miten motivoida? Mitä hyötyä? Miten palkita Suomi-koulua ahkerasti käyviä lapsia / heidän perheitään?
Aloitteen tekijä: Rooman Suomi-koulu

Peruste: Nämä kaikki aloitteet ovat koulu-, oppilas- ja opettajakohtaisia. Näitä aiheita käsitellään ensi kesän opettajien maailmankonferenssissa, koska ne ovat tärkeitä asioita Suomi-kouluille.
Koulujen tavoitteita ei kuitenkaan voida yhtenäistää, koska koulujen taso on hyvin erilainen. Yleistä tasoa voidaan toki nostaa kaikissa kouluissa. Tavoitteet ovat koulu- ja oppilaskohtaisia.

67. Suomen tullin käyttäytyminen rajanylittäjiä kohtaan

Tulli voi halutessaan laskea kuinka monta päivää auto on Suomessa voidakseen selvittää minkä maan verotuksen mukaisesti auton vero on maksettava. Kyseessä on viranomaisen selvitys siitä, kuuluuko ko. autosta Suomeen maksaa esim. käyttömaksua tai vakuutus Suomessa.
EU-säädösten mukaisesti turistiauton käyttöoikeus on puoli vuotta. Ruotsin kansallinen käytäntö poikkeaa tästä. Ei ole aiheellista, että Suomi soveltaisi muita kuin EU-säädöksiä.

68. Suomen valtion edustustojen neuvontatoiminnan parantaminen

Perustelu: Ulkoasiainministeriö on lähettämässään lausunnossa selostanut ulkoasiainministeriön nykyisen neuvontakäytännön perusteet. Ulkoasiainministeriö toteaa lausunnossaan muun muassa, että ”edustuston antama neuvonta vaihtelee sisällöltään ja muodoltaan asemamaan erityisolosuhteiden mukaisesti. Neuvonnan sisältö voi olla suppea silloin, kun tietojen saanti on kyseisessä maassa vaikeaa tai rajoitettua, tai jos Suomella ei ole kyseisessä valtiossa edustustoa.”
Lausunnossa todetaan edelleen, että ”ulkoasiainhallinto antaa yleistä neuvontaa asioissa, jotka liittyvät etuja ja oikeuksia koskevien asioiden hoitamiseen vieraassa valtiossa. Edustustoilla ei ole yleistä velvollisuutta neuvoa kaikkiin viranomaistoimintoihin ja kaikkien asioiden vireillepanoon liittyvissä asioissa. Ulkoasiainhallinto ei hoida asioita, jotka liittyvät yksilön yksityiselämän piiriin tai aineellisia asioita, jotka liittyvät toisen viranomaisen toimialaan.”

”Ulkoasiainhallinto valmistelee parhaillaan konsulipalvelulakia, jossa neuvonnan osalta todetaan edellä selostetun mukaisesti.”
Mitä tulee viranomaistiedotukseen esimerkiksi muuttuneista laeista tai Suomen vaaleista, käsitellään näitä asioita eri aloitteessa. Sen suhteen Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa Suomen valtiovaltaa ja viranomaisia tehostamaan tiedotustaan ulkosuomalais-tiedotusvälineisiin ja Yleisradion ulkomaanpalveluun.

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistöä kehotetaan ottamaan yhteyttä konsulipalvelulain uudistamistyöstä vastaaviin tahoihin ja selvittämään heille ulkosuomalaisten ja ulkosuomalaisyhteisöjen tarpeita.

69. Suomen kansalaisen on muuttaessaan ilmoittauduttava lähimpään Suomen edustustoon.

Perustelu: Ulkoasianministeriö toteaa asiasta antamassaan lausunnossa, että nykyinen tietosuojalainsäädäntö rajoittaa edustustojen oikeutta pitää henkilörekisteriä. Vapaaehtoinen ilmoittautuminen edustustoon on kuitenkin ulkoasiainministeriön mukaan mahdollista. Ulkosuomalaiset tiedotusvälineet voisivat kuitenkin tiedottaa mm. asepalvelukseen liittyvistä velvollisuuksista ja niiden tärkeydestä.

70. Ulkosuomalaisten ohjelmaraati

Perustelu: Yleisradio on antanut ohjelmapolitiikastaan kattavan lausunnon, jossa se selvittää nykyistä, mahdollisimman monipuolista ja olemassa olevien teknisten edellytysten mukaista ohjelmatarjontaansa. Lausunto on lähetetty Ulkosuomalaisparlamentin osanottajille. Ulkosuomalaisparlamentti kehottaa ulkosuomalaisia järjestöjä edelleen vapaasti antamaan Yleisradiolle palautetta ja esittämään toiveitaan ohjelmatarjonnan suhteen.

Päätöslauselmat 1998 Etusivu

Kansalaisuusasioita koskevat päätöslauselmat

Inkeriläisasioita koskevat päätöslauselmat

Kulttuuriasioita koskevat päätöslauselmat

Nuorisoasioita koskevat päätöslauselmat

Opinto- ja koulutusasioita koskevat päätöslauselmat

Poliittisia ja virallisia asioita koskevat päätöslauselmat

Sosiaaliasioita koskevat päätöslauselmat

Senioriasioita koskevat päätöslauselmat

Talousasioita koskevat päätöslauselmat

Tiedotusasioita koskevat päätöslauselmat

Ulkosuomalaisparlamentin sääntöjä koskevat päätöslauselmat

Aloitteet, jotka USP käsitteli, mutta ei hyväksynyt

USP päätti olla ottamatta kantaa itse aloitteeseen, mutta halusi kommentoida

Aloitteet, jotka siirrettiin Suomi-Seura ry:n mietittäväksi

Takaisin päätöslauselmasivulle

Sivun alkuun