Ulkosuomalaisparlamentti

Kulttuurivaliokunta

PL 28. Inkerin arkisto ja tietopankki

Inkerinsuomalaisten historia on olennainen osa Suomen historiaa. Kuitenkin inkeriläisyyden vaiheista tiedetään vähiten juuri Suomen itsenäisyyden ajalta. Tämän osalta keskeisessä asemassa on Inkerin arkisto, joka sijaitsee nykyään Kansallisarkistossa. Aineisto käsittää noin 40 mappia, eikä sitä ole juurikaan kartutettu toisen maailmansodan jälkeen. Uudemmat aineistot ovat hajallaan eri maiden inkeriläisjärjestöjen omissa arkistoissa.

Suomen, Viron, Venäjän ja Ruotsin inkeriläisjärjestöt ovat aloittaneet yhteistyön uudemman aineiston tallentamiseksi ja järjestämiseksi Inkerin arkistoon ja tietopankkiin. Sähköinen tietopankki tuo Inkeriä koskevan tiedon yleisön saataville maasta ja olinpaikasta riippumatta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti vetoaa Suomen valtiovaltaan, jotta se myöntäisi tukea Inkerin tietopankin perustamiseen. Lisäksi aloitteen tekijöitä kehotetaan myös selvittämään mahdollinen EU:n tuki hankkeelle. Ulkosuomalaisparlamentti tukee inkerinsuomalaisten pyrkimyksiä luoda Inkerin arkisto ja tietopankki toimivaksi tietopalveluksi, josta hyötyy ennen kaikkea tulevaisuuden historiantutkimus.

PL 29. Ulkosuomalaisuuden päivä liputuspäiväksi Suomen kalenteriin

Ulkosuomalaisparlamentti perustettiin 5.8.1997, jolloin laadittiin säännöt ja tehtiin ensimmäiset päätöslauselmat. Ensimmäinen perustamisen jälkeen pidetty istunto oli 23. -24.11.1998.

Ulkosuomalaiset ovat muodostuneet suomalaisuuden merkittäväksi osaksi, ja heitä on maailmalla huomattava määrä, 1,3 miljoonaa. On useita syitä, miksi suomalaisessa kalenterissa pitäisi olla ulkosuomalaisuuden päivä tämä juhla voisi olla liputuspäivä Suomessa ja ulkosuomalaisilla ympäri maailman.

Lain mukaan ”… ministeriö saa erityistapauksissa määrätä valtion virastojen ja laitosten liputuksesta koko maassa tai yksittäisillä paikkakunnilla muulloin kuin virallisina liputuspäivinä. (22.3.1996/187)

Ministeriöt sekä aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat tarvittaessa määrätä alaistensa virastojen ja laitosten liputtamisesta muulloin kuin virallisina liputuspäivinä. (17.12.2009/1119)”

Ulkosuomalaisten asioista vastaa sisäministeri Päivi Räsänen.

Viralliset liputuspäivät luetellaan liputuksesta annetussa asetuksessa. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää ja kaikki vaalipäivät sekä tasavallan presidentin toimeenastumispäivä.

Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Helsingin yliopisto ylläpitää listaa vakiintuneista liputuspäivistä ja julkaisee sen vuosittain Valtiokalenterissa. Sisäasiainministeriön ohjeistuksessa "Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä”. Vakiintuneita liputuspäiviä on kolmetoista, ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Sekä viralliset että vakiintuneet liputuspäivät merkitään yleensä almanakkoihin pienellä Suomen lipun kuvalla.
Vakiintuneiden liputuspäivien joukossa ovat muun muassa suomalaisuuden päivä 12. toukokuuta, ruotsalaisuuden päivä 6. marraskuuta, kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmantena sunnuntaina ja kansallinen veteraanipäivä, 27. huhtikuuta. Lisäksi liputetaan muun muassa suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden ja tasa-arvon päivinä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että sisäasiainministeriö suosittelee, että valtion virastot ja laitokset liputtavat 5. päivänä elokuuta, joka on ulkosuomalaisparlamentin perustamispäivä (1997), ja että Helsingin yliopisto ryhtyy toimenpiteisiin ulkosuomalaisuuden päivän saamiseksi almanakkaan ja Valtiokalenteriin.
Lisäksi ulkosuomalaisparlamentti esittää, että kaikki ulkosuomalaiset ja heidän ystävänsä Suomessa liputtavat 5. elokuuta.

PL 30. Paluumuuttajasenioreiden kielen ja kulttuurin taito kartoitettava

Suomessa tulee vuonna 2013 voimaan vanhuspalvelulaki, joka koskee myös paluumuuttajasenioreita. Lain tarkoituksena on parantaa ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; mahdollisuuksia osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palveluiden kehittämiseen kunnassa; iäkkään henkilön mahdollisuutta saada tarpeitaan vastaavaa tukea ja palveluja silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää sekä vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa palveluidensa sisältöön ja tehdä niihin liittyviä valintoja.
Ulkomailla pitkään asuneiden suomalaisvanhusten joukossa on sellaisia paluumuuttajia, joiden suomen kielen ja kulttuurin osaaminen on heikentynyt huomattavasti. Jotta paluumuuttajien Suomeen asettautuminen helpottuisi, olisi heidän kielitaitonsa kartoitettava ja tulosten perusteella ryhdyttävä toimenpiteisiin.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy vanhuspalvelulain hengen mukaisesti ja tasa-arvon edistämiseksi kartoittamaan paluumuuttajasenioreiden kielitaitoa kotoutumisen helpottamiseksi ja syrjäytyneisyyden ehkäisemiseksi.

PL 31. Suomeksi -projekti: ulkosuomalaisten suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin elvyttäminen

Ruotsinsuomalaisten keskusliitto on käynnistänyt Suomeksi-projektin, jossa tavoitteena on suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin elvyttäminen.

Projekti on tärkeä, koska ruotsinsuomalaisten suomen kielen taidon ja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen on todettu heikentyneen. Erityisesti tämä koskee toista ja kolmatta sukupolvea. He eivät enää tunne omia juuriaan, mikä puolestaan saattaa vaikuttaa kielteisesti heidän identiteettiinsä. Muiden ulkosuomalaisten tilanne on todennäköisesti samantapainen.

Lisätietoa projektista on Internet-osoitteessa www.rskl.se/suomeksi.html.
Aloitteen tekijä on valmis esittelemään projektia ulkosuomalaisparlamentin istunnon yhteydessä. Lisäksi se toivoo keskustelua siitä, miten Suomeksi-projektissa sovellettavia keinoja ja tapoja elvyttää suomen kieltä ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta voitaisiin ottaa käyttöön eri ulkosuomalaisryhmissä.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti suosittaa, että Suomeksi-projektin kaltaisia suomen kielen ja kulttuurin elvytystoimia käynnistetään muissakin ulkosuomalaisyhteisöissä.

PL 32. Suomi-Seuran järjestöapurahoja myös ilman määriteltyä käyttötarkoitusta

Suomi-Seura myöntää kaksi kertaa vuodessa apurahoja ensisijaisesti ulkosuomalaisten yhteisöjen hankkeisiin osarahoituksena. Apurahoja voi hakea muun muassa tapahtumien järjestelykuluihin, laitehankintoihin, kokoontumistilojen kunnostamiseen ja kalustamiseen sekä harrasteryhmien ohjaajien koulutukseen.

Varat Suomi-Seuran apurahoja varten myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Perusteet Suomi-Seuran järjestö- ja nuorisoapurahojen myöntämiseen on laadittu yhdessä opetusministeriön (nykyinen opetus- ja kulttuuriministeriö) kanssa siten, että ne täyttävät kyseessä olevan ministeriön ehdot. Ministeriön ehtojen mukaisesti apurahan saajan on hyväksyttävä apurahoja koskeva sitoumus, jonka mukaan apuraha käytetään anomuksen mukaiseen hankkeeseen. Lisäksi jokaiselta Suomi-Seuran apurahan saajalta vaaditaan selvitys apurahan käytöstä. Ministeriö voi vaatia selvitykset nähtäväksi.

Aloitteessa toivotaan Suomi-Seuran muuttavan apurahojensa jakoperusteita siten, että vähintään viisi vuotta toimineet, aktiiviset seurat voisivat joka toinen vuosi hakea kiinteää avustussummaa ilman, että käyttötarkoitusta tarvitsisi etukäteen määritellä.
Suomi-Seuralla on yhteydet yli 1 500 ulkosuomalaisyhteisöön, joista valtaosa ei ole koskaan hakenut apurahaa. Joukossa on useita yli 100 vuotta toimineita yhdistyksiä ja suuri joukko yli 50 vuotta toiminnassa olleita. Suomi-Seura on jakanut apurahoja vuodesta 1990, mistä lähtien se on käsitellyt yhteensä yli 4 000 hakemusta. Vuosina 2002 - 2012 hakemuksia on ollut yli 2 200. Arviolta 50 % hakijoista hakee apurahaa vuosittain, niistä osa kaksi kertaa vuodessa. Mikäli jakoperusteita muutettaisiin aloitteessa toivotulla tavalla, opetus- ja kulttuuriministeriön apurahoihin myöntämän summan tulisi olla moninkertainen. Nykyinen avustus riittäisi noin 70 euron toiminta-avustukseen yhteisöä kohden. Hankkeisiin ei tällöin voitaisi kohdentaa lainkaan apurahoja.

Suomi-Seura noudattaa apurahojensa myöntämisessä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeita, joiden mukaan apurahat tulee käyttää nimenomaan anomuksen mukaiseen hankkeeseen. Lähtökohtana on, että apuraha toimii hankkeiden ja tapahtumien osarahoituksena ja että toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla ja muun varainhankinnan kautta.

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMA:

Ulkosuomalaisparlamentti toteaa, että aloitteen aihe ei kuulu ulkosuomalaisparlamentin toimipiiriin, koska opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa kaikille järjestöille yhtenäiset vaatimukset ja jakoperusteet.



* Sivun alkuun


Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristö / Utlandsfinländarparlamentets permanenta sekretariat
/ Permanent Secretariat of the Finnish Expatriate Parliament
SUOMI-SEURA RY - FINLAND-SAMFUNDET - FINLAND SOCIETY
Mariankatu 8, 00170 Helsinki, Finland
Tel: +358-(0)9-684 1210, Fax: +358-(0)9-684 121 40
E-mail: info@usp.fi

Päivitetty: 13.3.13 Webmaster