ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN SÄÄNNÖT

1 artikla

Ulkosuomalaisparlamentti koostuu maailmalla toimivien suomalaisyhteisöjen edustajista. Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan mukaan tulevan yhteisön on vahvistettava ulkosuomalaisparlamentin säännöt ja ilmoitettava sääntöjen ratifioinnista parlamentin sihteeristölle, Suomi-Seura ry:lle, kirjallisesti.

2 artikla

Jokainen yhteisö on oikeutettu lähettämään jäsenistään yhden edustajan ulkosuomalaisparlamentin täysistuntoon. Yhteisö, jonka jäsenmäärä ylittää 500 voi lähettää kaksi edustajaa ja yhteisö, jonka jäsenmäärä on yli 1 000 voi lähettää kolme edustajaa.
Yhteisön tulee ilmoittaa halukkuutensa osallistua ulkosuomalaisparlamentin täysistuntoon parlamentin sihteeristölle työjärjestyksen mukaisessa ajassa. Parlamentti päättää lopullisesti edustusoikeuksista.

3 artikla

Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu kahden - kolmen vuoden välein. Parlamentti voi myös kokoontua ulkosuomalaisyhteisöjen aloitteesta puhemiehistön niin päättäessä. Joka viides vuosi, Suomen tasavallan juhlavuosina, järjestetään laajempi juhlaistunto.

4 artikla

Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä toimii Suomi-Seura r.y:n puheenjohtaja. Parlamentin täysistunto valitsee istuntokaudeksi varapuhemiehet sekä heille varahenkilöt niistä ehdokkaista, jotka viimeistään täysistuntoa edeltävissä aluekokouksissa on kultakin alueelta ehdolle asetettu.
Varapuhemiesten ja varahenkilöiden tulee edustaa eri maantieteellisiä alueita, jotka ulkosuomalaisparlamentin täysistunto on vahvistanut. Heidän tulee asua edustamallaan alueella. Puhemies ja varapuhemiehet muodostavat puhemiehistön, joka kokoontuu myös istuntojen välillä.
Puhemiehistön tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa mahdollisimman laajasti eri ulkosuomalaisryhmiä.

5 artikla

Jokaisella ulkosuomalaisparlamentin säännöt ratifioineella suomalaisyhteisöllä sekä Suomi-Seura r.y:llä on oikeus tehdä aloitteita ulkosuomalaisparlamentin käsiteltäväksi. Aloitteet on toimitettava parlamentin sihteeristölle määräaikaan mennessä. Vastaavasti aloitteet ja sihteeristön niistä tarvittaessa hankkimat asiantuntijalausunnot tulee toimittaa parlamentin edustajille hyvissä ajoin ennen istuntoa.

6 artikla

Ulkosuomalaisparlamentin ollessa koolla edustajat kokoontuvat täysistuntoihin ja osallistuvat valiokuntatyöhön. Valiokunnat laativat aloitteista päätöslauselmaehdotukset, jotka esitetään ja käsitellään täysistunnossa.

7 artikla

Pysyviä valiokuntia ovat kansalaisuusvaliokunta, kulttuurivaliokunta, nuorisovaliokunta, opinto- ja koulutusvaliokunta, poliittisten ja virallisten asioiden valiokunta, sosiaalivaliokunta, seniorivaliokunta, sääntövaliokunta, talousvaliokunta ja tiedotusvaliokunta. Muita valiokuntia perustetaan tarvittaessa.
Eri maantieteellisten alueiden edustus valiokunnissa tulee taata.

8 artikla

Puhemiehistö kokoontuu tarvittaessa yhdessä valiokuntien puheenjohtajien kanssa laajennettuun puhemiehistön istuntoon.

9 artikla

Parlamentin käyttämät kielet ovat suomi, ruotsi, englanti ja venäjä.

10 artikla

Kaikissa ulkosuomalaisparlamentin kokouksissa pidetään pöytäkirjaa.

11 artikla

Ulkosuomalaisparlamentin sihteeristönä toimii Suomi-Seura r.y:n toimisto, joka on sitoutunut toimimaan ulkosuomalaisparlamentin päätösten mukaisesti ja edesauttamaan niiden toteuttamista kääntymällä Suomen ja mahdollisuuksien mukaan muiden maiden viranomaisten ja muiden tahojen puoleen sekä tiedottamalla niistä aktiivisesti.

12 artikla

Näiden sääntöjen muuttamiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö ulkosuomalaisparlamentin istunnossa. Muutoksista parlamentin työjärjestykseen päättää parlamentin yleisistunto yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Sivun alkuun