Ulkosuomalaisparlamentti

ULKOSUOMALAISPARLAMENTIN TYÖJÄRJESTYS

1 §

Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu istuntoon kahden-kolmen vuoden välein.

2 §

Suomi-Seura lähettää kaikille ilmoittautuneille suomalaisyhteisöille kutsun ensisijaisesti sähköpostitse viimeistään puoli vuotta ennen istuntoa.

3 §

Suomalaisyhteisöjen tulee ilmoittaa Suomi-Seura ry:lle osallistumisestaan viimeistään kolme kuukautta ennen istuntoa. Silloin tulee myös jättää ne aloitteet, mitkä yhteisö haluaa käsiteltäviksi. Edustajien, varamiesten ja tarkkailijoiden ja mahdollisten muiden parlamentin työtä seuraamaan tulevien nimet tulee olla Suomi-Seura ry:n tiedossa viimeistään kuusi
viikkoa ennen istuntoa.

4 §

Suomi-Seura ry lähettää ensisijaisesti sähköpostitse viimeistään kuukausi ennen istuntoa kaikille ilmoittautuneille edustajille istunnon esityslistan kaikkine aloitteineen. Samalla toimitetaan kertomus edellisen istunnon päätösten läpiviemiseksi suoritetuista toimenpiteistä. Aloiteyhteenveto sekä toimintaraportti julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla.

5 §

Istunnon alkaessa hyväksytään ilmoittautuneet yhteisöt, edustaja-luettelo ja asialista, johon merkitään kaikki istunnossa käsiteltävät asiat. Todetaan myös muut istuntoa seuraavat läsnäolijat.

6 §

Parlamentin istuntoja johtaa puhemies. Hänen ollessaan estynyt, istuntoa johtaa Suomi-Seuran varapuheenjohtaja, tai heidän ollessaan estynyt, puhemiehistön valitsema varapuhemies.

7 §

Jokaisen istunnon alussa parlamentti päättää puhemiehistön esityksestä valiokunnista sääntöjen 7 artiklan mukaisesti. Puhemies nimeää valiokunnille kokoonkutsujat.
Valiokunnat valitsevat itse tarvittavat toimihenkilöt. Valiokuntien istunnot ovat suljettuja ulkopuolisilta.

8 §

Järjestäytymisen jälkeen parlamentin työ alkaa yleiskeskustelulla sihteeristön raportista. Keskustelu toimii samalla aloitteiden lähete-keskusteluna. Yleiskeskustelussa jokaisella edustajalla on oikeus lausua mielipiteensä kaikista ulkosuomalaisiin tai ulkosuomalaisuuteen liittyvistä asioista, riippumatta siitä onko asiasta tehty aloite vai ei. Puheen-vuorot pyydetään kirjallisesti ja jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Puhemies voi parlamentin suostumuksella rajoittaa puheenvuorojen pituutta, poiketa järjestyksestä ja todeta keskustelun päättyneeksi. Lyhyitä vastaus-puheenvuoroja sallitaan sen puheenvuoron yhteydessä, jota vastauspuheenvuoro koskee. Yleiskeskustelun yhteydessä voidaan myös päättää kiireellisen asian ottamisesta asialistalle ja sen lähettämisestä asianomaiseen valiokuntaan.

9 §

Pysyvät ja tilapäiset valiokunnat laativat jokaisesta lähetetystä aloitteesta mietinnön, jonka tulee sisältää päätösehdotus. Se voi olla joko kannanotto asiaan tai päätös olla ottamatta kantaa aloitteessa mainittuun asiaan. Valiokunnat voivat halutessaan kuulla asiantuntijoita.

10 §

Päätösistunnossa valiokuntien edustajat esittävät valiokuntien ehdotukset parlamentin päätöksiksi. Esitykset on jaettava edustajille kirjallisesti ennen lopullista päätöstä. Istunnossa esitetyt mahdolliset muuta kuin hylkäämistä koskevat vastaehdotukset on niin ikään esitettävä kirjallisesti ennen päätöstä.

11 §

Parlamentti tekee päätöksensä, joko yksimielisesti tai äänestämällä. Äänestykset suoritetaan kädennostolla. Henkilövaalien osalta on vaadittaessa suoritettava suljettu lippuäänestys. Äänestyksessä on oltava läsnä vähintään puolet edustajista.
Ääntenlaskijoina toimivat parlamentin varapuhemiehet.

12 §

Parlamentin istunnosta parlamentin sihteeristö laatii pöytäkirjan, jonka tarkastajina toimivat varapuhemiehet. Pöytäkirja lähetetään sähköpostitse jokaiselle ulkosuomalaisparlamentin jäsenyhteisölle sekä istuntoon osallistuneelle edustajalle ja tarkkailijalle viimeistään kaksi kuukautta istunnon jälkeen. Pöytäkirja julkaistaan ulkosuomalaisparlamentin kotisivuilla.

13 §

Muilta osin noudatetaan Suomen yhdistyslain säännöksiä.


Päivitetty 31.8.2017 istunnon 2017 muutosten mukaan:

2017 Säännöt ja työjärjestys (doc)


2015_Saannot_ja_Tyojarjestys